Espoon kaupunginhallitus hyväksyi Espoon sairaalan myynnin kotimaiselle sijoittajaryhmälle äänestyksen jälkeen maanantaina.
Päätös Kiinteistö Oy Espoon sairaalan osakekannan myynnistä LähiTapiola Yhteiskuntakiinteistöt Suomi Ky:lle 295 miljoonalla eurolla syntyi äänin 11–4.
Lisäksi maanantaina hyväksyttiin sairaalan tilojen vuokraaminen uudelta omistajalta. Sen mukaan Espoo vuokraa noin 80 prosenttia sairaalakiinteistön tiloista. Vuokra on aluksi 7,7 miljoonaa euroa vuodessa. Ensimmäinen vuokrantarkistus voidaan tehdä kolmen vuoden jälkeen.
Kaupunginhallituksessa SDP:tä edustava valtuutettu Juri Aaltonen arvostelee myyntipäätöksen taustalta puuttuneita talous- ja riskianalyysejä.
Aaltosen mukaan luottamushenkilöiden oli mahdotonta arvioida kaupan kannattavuutta, sillä vertailua, jossa vuonna 2017 valmistunut sairaalakiinteistö olisi pidetty kaupungin omistuksessa, ei tehty.
– Myynnistä ei ole tehty analyysiä, jossa olisi arvioitu hankkeen heikkouksia, riskejä ja vahvuuksia, Aaltonen summaa.
Esimerkkinä Aaltonen mainitsee, että uusi omistaja saa Espoon maksamien vuokrien ansiosta noin 2,6 prosentin tuoton rahoilleen.
Lisäksi sijoittajat saavat vuokratuottoa Husilta, Yliopiston Apteekilta ja R-kioskilta, jotka ovat nekin kiinteistön vuokralaisia. Espoo puolestaan menettää näiden vuokralaisten maksamat tuotot.
– Ostajan saama vuosituotto on yhteensä yli kolme prosenttia. Kun Espoo maksaa lainoistaan tällä hetkellä 0,9 prosentin keskikorkoa, herättää se duubioita (epäilyksiä) kaupan järkevyydestä, Aaltonen sanoo.
Hän lisää, ettei suoraan tyrmää myyntiä.
– Mutta olennaista olisi ollut, että vertailu olisi tehty.
Toinen Aaltosta mietityttävä seikka ovat ylläpitokulut ja niihin liittyvät riskit. Vuokrasopimiuksen mukaan uusi omistaja vastaa kiinteistön rakenteisiin liittyvistä korjauksista, eli käytännössä peruskorjauksista.
Kaupunginhallitukselle kerrotun mukaan näitä kuluja arvioidaan tulevan ensimmäisen 10 vuoden aikana noin 1,5 miljoonaa euroa.
Vuokralainen puolestaan vastaa kaikista kiinteistön ylläpitokuluista ja -huolloista sekä esimerkiksi pintaremonteista.
– Tällainen vastuunjako on tyypillistä isoissa erikoiskohteissa. Mutta kun tiedämme, millaisia ongelmia Espoossa on viime vuosina ollut kiinteistöjen ylläpidossa, jäävät tosiasialliset kiinteistöriskit Espoolle, Aaltonen pelkää.
Lisäselvitysten saamiseksi Aaltonen katsoi, että kaupunginhallituksen olisi pitänyt pöydätä myyntipäätös ensi maanantaille. Pöytäämisesitys kaatui äänin 8–6, yksi tyhjä.
– Yhtä Espoon historian taloudellisesti isointa päätöstä ei olisi saanut tehdä näin huonolla ja hätäisellä valmistelulla. Toivottavasti tehty päätös ei käy kalliiksi espoolaisille.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Henrik Vuornos (kok.) perusteli sairaalan myyntiä viime viikolla veronmaksajien edulla.
295 miljoonan euron kauppahinta ylittää Vuornoksen mukaan merkittävästi, mitä sairaalan rakentaminen Espoolle maksoi.
Myyntituloilla Espoo voi Vuornoksen mukaan vähentää velkataakkaansa, eikä kaupungin kannata hänen mukaansa omistaa sote-kiinteistöjä, kun vastuu sote-palveluista siirtyy 10 kunnan muodostamalle Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle 2023.
– Sairaalan myyntipäätös on Espoon strategisten linjausten mukainen. Tavoitteenamme on luopua sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen liittyvien kiinteistöjen omistamisesta lähivuosien aikana. Näin kaupunki pystyy paremmin keskittymään tuleviin ydintehtäviinsä sivistykseen ja kaupunkikehittämiseen, Vuornos totesi viime viikolla.
Sairaalan rakentamiskulut eivät ole vielä täysin varmat.
Espoon kaupunginvaltuusto varautui maksamaan sairaalasta 175 miljoonaa euroa vuonna 2016. Loppusummasta päädyttiin kuitenkin käräjäoikeuteen, kun sairaalan rakentanut Lujatalo vaati vuonna 2019 kaupungin yhtiöltä vajaat 34 miljoonaa euroa lisäkorvauksia viivästyskorkoineen.
Riita Espoon ja Lujatalon välillä on edelleen kesken oikeudessa.
Mikäli riita menisi puoliksi, jäisi Espoolle sairaalasta noin 100 miljoonan euron voitto. Siitä pitäisi kuitenkin lyhentää kulut, jotka syntyvät, jos sairaala varten otetut lainat maksetaan etuajassa.
Juri Aaltonen sanoo, että "sakkomaksu" lainan ennakkoon maksamisesta olisi hallitukselle kerrotun mukaan 10 miljoonaa euroa.