Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Henrik Vuornos (kok.) ihmettelee Espoon sairaalan myyntipäätöksen jälkeen noussutta arvostelua päätösprosessia kohtaan.
Vuornos sanoi perjantaina, että sairaalan myynti kotimaiselle kiinteistösijoitusyhtiölle 295 miljoonalla eurolla on linjassa Espoon kaupunginvaltuustossa hyväksyttyjen strategisten linjausten ja ohjelmien kanssa.
– Ensinnäkin valtuusto on hyväksynyt talouden tasapainotusohjelman syksyllä 2020. Sen mukaan kaupungin tavoitteena on pyrkiä vapauttamaan taseestaan 300–500 miljoonaa euroa. Sairaalan myynti on iso osa tästä.
– Toisekseen valtuusto on yhdessä hyväksynyt kaupungin strategian, eli Espoo-tarinan, jossa todetaan Espoo pyrkii vähentämään kiinteistöomistustaan, Vuornos sanoo.
Viisi Espoon valtuustoryhmää arvosteli torstaina yhteisessä tiedotteessaan sitä, ettei sairaalanmyyntipäätöstä tuotu valtuuston käsittelyyn, vaan asia ratkaistiin kaupunginhallituksessa. Tiedotteessa olivat mukana vihreät, SDP, Vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit, Liike nyt.
Ryhmät vaativat muutosta kaupungin hallintosääntöön, jotta suurista miljoonakaupoista päätettäisiin jatkossa valtuustossa, joka on korkein päättävä poliittinen elin.
Tiedotteessa arvosteltiin kokoomusta siitä, että sairaalan myyntipäätös "runnottiin kokoomuksen johdolla" läpi. Samassa yhteydessä kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Tiina Elo (vihr.) katsoi, ettei myyntipäätöksen pohjaksi saatu riittäviä vastauksia kaupunginhallituksessa. Samansuuntaista arvostelua on esittänyt SDP:n Juri Aaltonen.
Vuornoksen mukaan kaupunginhallitus sai ensi kertaa tietoa sairaalan myynnin valmistelusta jo joulukuussa 2021. Myös avoimiin kysymyksiin saatiin puheenjohtajan mukaan riittävät vastaukset, kun myynnistä päätettiin kaupunginhallituksessa maanantaina.
Vuornos epäilee, että jälkikäteisen arvostelun yhtenä pontimena on meneillään oleva vaalitaistelu.
– Kiinnittämällä huomiota asian valmisteluun vihreät ja SDP puhuvat aidan seipäästä, kun pitäisi puhua aidasta. Itse myyntipäätös, joka tehtiin selvin luvuin 11–4, on heille vaikea.
Vuornos katsoo, että mikäli Espoo olisi pitänyt sairaalan omistuksen itsellään ja jäänyt siten kiinteistösijoittajan rooliin, kun sairaala siirtyy Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen käyttöön 2023, olisi järjestely ollut veronmaksajalle huono.
– Vaarana olisi, että Espoo joutuisi subventoimaan (tukemaan) hyvinvointialuetta budjetistaan, joka pienentyy merkittävästi sote-uudistuksen astuessa voimaan. Vuoden 2023 Espoon pitää keskittyä hoitamaan ydintoimintojaan, kuten kouluopetusta.