Hyvinvointialue: Länsi-Uudellamaalla sote-uudistuksen tarvitsemaa avustusta haettiin 85 miljoonaa ja saatiin 13 miljoonaa. Myös muilla isoilla hyvinvointialueella rahoitus on ollut vain murto-osa haetusta.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aloitus tammikuussa 2023 on vaarassa myöhästyä vuodella, mikäli hallitus ei myönnä alueelle rahoitusta helmikuuhun mennessä.
Hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin (vate) on hakenut hyvinvointialueelle 84,7 miljoonan euron valtionavustusta ICT-hankintoihin. Se sai joulukuussa sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) päätöksen, että avustusta on myönnetty 12,6 miljoonaa. Sitä vate ei pidä riittävänä hyvinvointialueen toimintakyvyn saavuttamiseksi, minkä vuoksi se päätti viime perjantaina jättää asiasta lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle.
– Ensisijaisesti esitämme sitoumusta lisärahoituksen myöntämisestä. Toissijaisesti esitämme, että mikäli sitoumusta lisärahoituksesta ei tule helmikuun aikana, emme yksinkertaisesti pysty tekemään hankintoja, jotka varmistavat, että meillä on edes välttämättömät toimivat järjestelmät hyvinvointialueen järjestämisvastuun ottamista varten, kommentoi vaten ensimmäinen varapuheenjohtaja, Lohjan hyvinvointijohtaja Tuula Suominen.
Myönnettävän lisärahoituksen tulisi olla vaten alkuperäisen rahoitushakemuksen mukainen.
Vate esittää nyt valtiovarainministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle ja sisäministeriölle, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle myönnetään lisärahoitusta nopeutetusti.
84,7 miljoonaa euroa on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluksi tarvitsema raha. Sillä ei rakenneta vielä varsinaisia sote-palveluiden vaatimia asiakastietojärjestelmiä lainkaan, vaan miljoonat tarvitaan, jotta uuden hallinnon ICT-järjestelmät toimisivat.
Varsinaisia sote-palveluita on Länsi-Uudellamaalla määrä pyörittää vanhojen, jo olemassa olevien järjestelmien avulla. Niiden uudistamista on kaavailtu tehtäväksi myöhemmin. Länsiväylä kertoi alustavista rahatarpeista viime marraskuussa.
Tuula Suominen kertoo, että vastaavanlaista viestiä riittämättämistä rahoista. Ongelmat koskevat maan suurimpia hyvinvointialueita kuten Pirkanmaata sekä Vantaa–Keravaa.
Vantaa-Keravalla STM antoi valmisteluun 7,7 miljoonaan euroa, kun tarve on 45 miljoonalle, kertoo Vantaan Sanomat.
Pirkanmaalla saatiin 14,3 miljoonaa euroa, joka on vain kolmannes tarpeesta.
– Harvoin käytän sanaa kriisin paikka. Nyt on näin!!! kommentoi Pirkanmaan sote-muutosjohtajn Jaakko Herrala Twitterissä STM:n päätöksen jälkeen.
Myös Kanta-Hämeessä STM antoi vain murto-osan hyvinvointialueen tarvitsemista ICT-rahoista, kertoo Yle.
– Selkeästi nyt kaikki alueet painivat sen kanssa, ettei rahoitus riitä, vaikka valtion taholta on ennakkoon luvattu, ettei rahasta jää kiinni, Tuula Suominen arvioi.
Länsi-Uudenmaan väliaikaisen valmistelutoimielimen lausuntoa Tuula Suominen ei pidä erityisen jyrkkänä.
– Oma tulkintamme on, että se on vielä melko lievä. Emme voi antaa katteettomia lupauksia. Väliaikaisen valmistelutoimielimen on kannettava vastuu siitä, että pidämme yllä realistista tilannekuvaa ja myös viestimme siitä. Olemme viestineet tilanteesta jo ennakkoon valtion suuntaan ja ministeriöt on pidetty ajan tasalla koko ajan. Lausunto ei siis tule sinnekään puskista.
Jatkuuko hyvinvointialueen valmistelu?
– Valmistelu jatkuu, toki olemassa olevan rahoituksen puitteissa.
Myöskään aluevaaleihin vaten lausunnolla ei ole Suomisen mukaan vaikutusta.
– Meidän on nostettava esille rahoituksen riittämättömyys. Se on vastuullista toimintaa eikä se vaaleja vaaranna. Vaalit ovat aikanaan ja helmikuussa nähdään, miten rahoitus varmistuu. Aluevaltuustothan aloittavat sitten maaliskuussa oman toimintansa.
Sote-palvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023.
Siirto edellyttää muun muassa toimivien ICT-järjestelmien rakentamista.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen muodostavat Lohja, Raasepori, Siuntio, Inkoo, perusturvakuntayhtymä Karviainen eli Karkkila ja Vihti, Espoo, Hanko, Kirkkonummi, Kauniainen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos.