Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Taivaankannen tähystäjä, laita muistiin päivämäärä 25.10. kello 12.11!

Tähtitiede: Tähtitaivaalla ei tänä vuonna tapahdu kovin merkittäviä ilmiöitä. Harrastaja odottaa uudelta teleskoopilta kuitenkin paljon tietoa.

Tähtitaivaalla tapahtuu tänä vuonna aika vähän mitään näyttävää, ja vuoden ykköstapaustakin joutuu odottamaan peräti lokakuuhun. Kiinnostavaa asiaa tähtiharrastajalle ja maallikollekin on silti luvassa jo sitä ennen, kun uusi ja iso avaruusteleskooppi James Webb alkaa tuottaa kuvia.

– Hubble pani aikanaan oppikirjoja uusiksi, mutta nyt varmasti menee vielä enemmän asioita uusiksi, kun James Webb alkaa toimia, tähtitieteen harrastajien yhdistyksen Altairin puheenjohtaja Matti Salo sanoo Keski-Uusimaalle.

Uusi teleskooppi, joka lähetettiin avaruuteen muutama viikko sitten, on paljon Hubblea tehokkaampi ja toimii osittain eri aallonpituuksilla. Tähtitieteilijät odottavat siltä paljon.

Kenen tahansa havainnoitavissa, jos pilvipeite sallii, on se vuoden ykkösjuttu taivaalla.

– Tiistaina 25.10. aurinko pimenee osittain. Pimennys alkaa kello 12.11 ja on suurimmillaan kello 13.21 ja kello 14.51 se on ohi. Jos silloin pystyy olemaan ulkona, pääsee näkemään kun 63 prosenttia auringosta peittyy.

Pimennyksen havainnointiin tarvitaan tumma hitsauslasi tai varta vasten auringon tarkkailuun tarkoitettu suodatin.

Halo on helppo kuvata kännykän kameralla.

Matti Salo

– Lokakuussa on kyllä suuri todennäköisyys sille, että on pilvistä.

– 63 prosenttia auringosta on toisaalta niin paljon, että pilvisenä päivänäkin voi nähdä pientä valon määrän vähenemistä, mutta ei sellaista pimenemistä kun täydellisessä auringonpimennyksessä, Matti Salo sanoo.

Planeettojen liikkeet eivät tarjoa tänä vuonna kovin näyttävää katsottavaa.

– Vuodet ovat tässä suhteessa erilaisia, koska planeettojen radat eivät ole aivan tarkkaan samassa tasossa ja niiden kiertoajat ovat pitkiä. Joinakin vuosina ne ovat paremmin synkassa ja on enemmän nähtävää, Salo selittää.

– Nyt alkuvuodesta Venus näkyy aamutaivaalla melko hyvin, se on se yleisin ”rautatieasematähti”. Sen voi havaita lounaassa juuri siinä aamuseitsemän, kahdeksan aikoihin.

Myöhemmin keväällä, toukokuussa, melko lähellä toisiaan näkyvät Mars ja Jupiter.

Loppukesällä melko tuttu taivaan ilmiö monelle on Perseidien meteoriparvi, jota voi ihailla 12.8. tienoilla.

– Silloin näkee taivaalla tavallista enemmän tähdenlentoja. Niiden kuvaaminen vaatii osaamista ja on aika sattuman varassa, saako niitä ollenkaan kameran eteen.

– Kannattaa kuitenkin mennä katsomaan. Samalla näkee, miten paljon satelliitteja taivaalla on.

Loppuvuodesta voi koettaa nähdä, kun kuu peittää hetkeksi Marsin.

– Oranssi tähti katoaa kuun taakse ja tulee hetken päästä toiselta puolta näkyviin.

Tämän tapahtuma päivämäärälle on järvenpääläisille helppo muistisääntö – Sibeliuksen syntymäpäivä, siis 8.12.

Tähtiharrastajia kiinnostavat myös ilmakehän ilmiöt kuten jääkiteistä taittuvan valon aiheuttamat kuviot, halot.

– Kun aurinko paistaa ja ilmassa tuntuu olevan vähän jotakin, voi olla monenlaisia haloja. Niitä on myös helppo kuvata.

– Kännykällä saa hyviä kuvia, koska kännykän kamerassa on melko laaja kuvakulma ja halo voi olla iso.

– Itse otan panoraamakuvia, ja se on myös kännykällä helppoa, Niitä kannattaa ottaa myös sateenkaarista.

Tämä juttu on julkaistu aiemmin Keski-Uusimaa-lehdessä.