Gräsanoja: Asukasliike haluaa uimarantaa haittaavat jätevesivuodot kuriin.
Noin kolmen kilometrin pituinen Gräsanoja kiemurtelee Mankkaalta Lystimäen kautta Iirislahteen, jossa se laskee mereen Haukilahden sataman pohjukassa. Piskuinen joki on Espoon suurimpia kaupunkipuroja.
Asuintalojen ja virkistysalueiden keskellä virtaavaan jokeen joudutaan kuitenkin ajoittain varsinkin tulvien aikaan laskemaan puhdistamattomia jätevesiä. Joen mukana ulostevedet päätyvät Haukilahden venesatamaan ja leviävät sieltä muun muassa uimarannalle. Haukilahden talviuintipaikka on viime vuosina jouduttu sulkemaan useita kertoja saastuneen veden vuoksi.
Syksyn 2016 ja kevään 2021 välisenä aikana runsaiden sateiden aiheuttamia ylivuotoja on HSY:n mukaan kahdeksan kertaa.
Lue myös:
Espoolaisten suosima talviuintipaikka jälleen kiinni jätevesivuodon vuoksi – syynä kevättulvat
Ei ole tätä päivää, että vesiin päästetään mitä sattuu.
Haukilahden talviuintipaikka suljettu – vesi ei ole uintikelpoista
Joukko aktiivisia asukkaita on nyt ryhtynyt toimeen ja haluaa toistuvat jätevesivuodot kuriin. Tavoitteena on puhdas Haukilahti ja sitä kautta puhtaampi Itämeri.
Asukasryhmässä mukana oleva meribiologi Juha-Markku Leppänen pitää tilannetta huonona.
– Ylivuoto vaikuttaa koko Koivumankkaan jätevedenpumppaamon alapuoliseen Gräsanojaan sekä Haukilahden ja Miessaarenselän vesialueisiin. Etenkin alajuoksulla ja Haukilahdessa se pilaa hetkellisesti veden laadun ja vaikuttaa myös Mellstenin uimarannan käyttöön, Leppänen sanoo.
Leppäsen mukaan jätevedet lisäävät hetkellisesti ja paikallisesti merialueen ravinnekuormitusta. Suurin haitta on kuitenkin hygieeninen.
– Haukilahdella kalastetaan ja aivan joen suulla on iso venesatama. Itse nostan kesäisin joesta vettä kasvimaalleni. Ylivuodoista pitäisi ehdottomasti tiedottaa nopeammin ja laajemmalle joukolle. Nyt tieto kulkee uimarannalle ja sinnekin vasta silloin, kuin vedestä on otettu ja analysoitu näytteet, Leppänen sanoo.
Leppänen on asunut Gräsanojan rannassa 70 vuotta. Tuona aikana joen varret on rakennettu täyteen ja sadevesiä pidättelevä paljas maa-ala on vähentynyt.
– Gräsanojan virtaamat kovilla sateilla ovat kasvaneet selvästi. Rankkasateet näkyvät heti joen pinnan nousuna, Leppänen sanoo.
Espoon kaupunki suunnittelee Gräsanojalle laajaa hanketta, jossa tulvia ehkäistään muun muassa ruoppaamalla ja tulvatasanteilla. Leppänen on tutustunut suunnitelmiin ja pitää hanketta hyvänä.
Hän on kuitenkin huolissaan myös muista jokeen päätyvistä päästöistä.
– Matinkylän urheilupuiston jäähallista jokeen päätyy toisinaan jään värjäyksessä käytettäviä pigmenttejä, jotka värjäävät veden maitokahvin väriseksi. Keinonurmikentiltä jokeen pääsee valumaan hulevesien myötä mikromuoveja. Näin ei pitäisi olla. Ei ole tätä päivää, että luonnonvesiin päästetään mitä sattuu, Leppänen sanoo.
Asukasaktiivit järjestävät Espoon puhtaat rannat -keskustelutilaisuuden keskiviikkona 26. tammikuuta kello 18–19.30. Koronarajoitusten vuoksi tilaisuus on vain Teamsissä.
Tilaisuudessa puhuvat muun muassa HSY:n toimialajohtaja Mari Heinonen sekä katupäällikkö Esa Rauhala Espoon kaupungilta.
Tilaisuuteen voi ilmoittautua viimeistään 24.1. tästä linkistä
Lue myös: