Jo riitti ulostevesien juoksutus Espoon arvorannoille – Asukasliike haluaa toistuvat jätevesivuodot kuriin

Gräsanoja: Asukasliike haluaa uimarantaa haittaavat jätevesivuodot kuriin.

Noin kolmen kilometrin pituinen Gräsanoja kiemurtelee Mankkaalta Lystimäen kautta Iirislahteen, jossa se laskee mereen Haukilahden sataman pohjukassa. Piskuinen joki on Espoon suurimpia kaupunkipuroja.

Asuintalojen ja virkistysalueiden keskellä virtaavaan jokeen joudutaan kuitenkin ajoittain varsinkin tulvien aikaan laskemaan puhdistamattomia jätevesiä. Joen mukana ulostevedet päätyvät Haukilahden venesatamaan ja leviävät sieltä muun muassa uimarannalle. Haukilahden talviuintipaikka on viime vuosina jouduttu sulkemaan useita kertoja saastuneen veden vuoksi.

Syksyn 2016 ja kevään 2021 välisenä aikana runsaiden sateiden aiheuttamia ylivuotoja on HSY:n mukaan kahdeksan kertaa.

Lue myös:

Jätevesiä ohjattu Espoossa toistuvasti Gräsanojaan, josta ne voivat päätyä venesatamaan ja uimarannalle – asukas ihmettelee käytäntöä: "Kyse on virkistysalueen veden laadusta"

Espoolaisten suosima talviuintipaikka jälleen kiinni jätevesivuodon vuoksi – syynä kevättulvat

Ei ole tätä päivää, että vesiin päästetään mitä sattuu.

Haukilahden talviuintipaikka suljettu – vesi ei ole uintikelpoista

Joukko aktiivisia asukkaita on nyt ryhtynyt toimeen ja haluaa toistuvat jätevesivuodot kuriin. Tavoitteena on puhdas Haukilahti ja sitä kautta puhtaampi Itämeri.

Asukasryhmässä mukana oleva meribiologi Juha-Markku Leppänen pitää tilannetta huonona.

– Ylivuoto vaikuttaa koko Koivumankkaan jätevedenpumppaamon alapuoliseen Gräsanojaan sekä Haukilahden ja Miessaarenselän vesialueisiin. Etenkin alajuoksulla ja Haukilahdessa se pilaa hetkellisesti veden laadun ja vaikuttaa myös Mellstenin uimarannan käyttöön, Leppänen sanoo.

Leppäsen mukaan jätevedet lisäävät hetkellisesti ja paikallisesti merialueen ravinnekuormitusta. Suurin haitta on kuitenkin hygieeninen.

– Haukilahdella kalastetaan ja aivan joen suulla on iso venesatama. Itse nostan kesäisin joesta vettä kasvimaalleni. Ylivuodoista pitäisi ehdottomasti tiedottaa nopeammin ja laajemmalle joukolle. Nyt tieto kulkee uimarannalle ja sinnekin vasta silloin, kuin vedestä on otettu ja analysoitu näytteet, Leppänen sanoo.

Leppänen on asunut Gräsanojan rannassa 70 vuotta. Tuona aikana joen varret on rakennettu täyteen ja sadevesiä pidättelevä paljas maa-ala on vähentynyt.

– Gräsanojan virtaamat kovilla sateilla ovat kasvaneet selvästi. Rankkasateet näkyvät heti joen pinnan nousuna, Leppänen sanoo.

Espoon kaupunki suunnittelee Gräsanojalle laajaa hanketta, jossa tulvia ehkäistään muun muassa ruoppaamalla ja tulvatasanteilla. Leppänen on tutustunut suunnitelmiin ja pitää hanketta hyvänä.

Hän on kuitenkin huolissaan myös muista jokeen päätyvistä päästöistä.

– Matinkylän urheilupuiston jäähallista jokeen päätyy toisinaan jään värjäyksessä käytettäviä pigmenttejä, jotka värjäävät veden maitokahvin väriseksi. Keinonurmikentiltä jokeen pääsee valumaan hulevesien myötä mikromuoveja. Näin ei pitäisi olla. Ei ole tätä päivää, että luonnonvesiin päästetään mitä sattuu, Leppänen sanoo.

Asukasaktiivit järjestävät Espoon puhtaat rannat -keskustelutilaisuuden keskiviikkona 26. tammikuuta kello 18–19.30. Koronarajoitusten vuoksi tilaisuus on vain Teamsissä.

Tilaisuudessa puhuvat muun muassa HSY:n toimialajohtaja Mari Heinonen sekä katupäällikkö Esa Rauhala Espoon kaupungilta.

Tilaisuuteen voi ilmoittautua viimeistään 24.1. tästä linkistä

Lue myös:

Espoossa sijaitsevan kallion uumenissa rakennetaan valtavaa puhdistamoa, jonka pitäisi riittää sadaksi vuodeksi –  tunnelit kuljettavat puhdistetun veden merelle 7,5 kilometrin päähän rannasta

Miljoonahanke

Eroon tulvista

Jätevesiä joudutaan ohjaamaan Gräsanojaan muun muassa joen tulvien vuoksi. Gräsanojan tulvat ovat viime vuosina aiheuttaneet merkittävää haittaa liikenteelle ja rakennuksille.

Tulvia pyritään ehkäisemään laajassa hankeessa, jossa uoman vetokykyä parannetaan muun muassa ruoppaamalla.

Tämän hetken arvion mukaan hanke voisi toteutua vuosina 2022–2024.

Kustannuksiksi on arvioitu 2,8 miljoonaa. Kustannusarvio tulee todennäköisesti nousemaan huomattavasti, sillä Gräsanojan maaperä meren läheisyydessä on oletettua paljon heikompi ja vähäinenkin ruoppaus tulee todennäköisesti vaatimaan merkittäviä pohjanvahvistuksia.

Lähde: Katupäällikkö Esa Rauhala, Espoon kaupunki

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut