Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Annina, 32, sai kuulla MS-diagnoosin 2014 – sen jälkeen hän on kolunnut Kiinan ammattikaukalot, tehnyt työtä pankkiiriliikkeessä ja pian häntä kuullaan taas tv-asiantuntijana – "Lajini on antanut eväitä tulevaisuuteen"

Henkilö: Jääkiekkoura voi antaa hyvät lähtökohdat myöhempään elämään. Espoolainen Annina Rajahuhta tekee nyt työtä pankkiiriliikkeessä ja keikkaa tv-asiantuntijana. Naiskiekon näkyvyydestä hänellä on pari valittua sanaa.

Annina Rajahuhta on yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä naisleijonista ja päätti uransa vuoden takaiseen jääkiekon Suomen mestaruuteen Kiekko-Espoon väreissä.

Lopettamisen jälkeen Espoon Suurpellossa asuvalla entisellä ammattiurheilijalla alkoi matka, josta hän on ennättänyt ottaa vasta ensiaskeleet.

– Aloitin jääkiekon kuusivuotiaana ja lopettaminen jännitti. Urheilu on ollut niin pitkään elämäntapani ja se on kellottanut kaiken. Pelkäsin tulevaa ja mahdollista tyhjiötä. Onnekseni voin sanoa, että en ole kaivannut jäälle, maaliskuussa 33 vuotta täyttävä Rajahuhta pohtii.

Kahdeksan Suomen mestaruutta ja useita arvokisamitaleita voittanut hyökkääjä löysi nopeasti uuden punaisen langan elämäänsä.

Päivätyö yksityisessä pankkiiriliikkeessä täyttää nyt arjen. Lisäkiirettä tarjoaa tv-työ Discoveryn asiantuntijatiimin jäsenenä Pekingin olympialaisissa.

Espoossa Rajahuhta rahoitti pelaamistaan itse hankkimiensa yhteistyökumppanien avulla.

– Kolmen viikon matka Kööpenhaminaan alkaa heti helmikuun alussa ja päättyy 21.2. Kisastudio pitää majaa Tanskassa, Rajahuhta kertoo.

Ensikasteen tv-töistä Rajahuhta sai jo viime elokuussa naisten jääkiekon MM-kisoissa Kanadassa.

Rajahuhta joutui vuonna 2014 ensimmäisen kerran pohtimaan jääkiekosta irtaantumista. Hänellä todettiin MS-tauti.

– Onneksi en tuolloin jättänyt kiekkoa. Sen jälkeen sain kokea yhdet olympialaiset, ammattilaisuuden Kanadassa ja Kiinassa sekä vielä 2019 MM-kotikisat, Rajahuhta listaa tapahtumia viimeiseltä seitsemältä vuodelta.

Ammattilaisuus Kiinassa kaudella 2017–2018 oli unelmien täyttymys. Rajahuhta sai ensimmäisen kerran urallaan kokea, millaista on pelata jääkiekkoa keskittymällä sataprosenttisesti vain urheiluun.

– Vietimme jäähallilla neljä tuntia päivässä. Me pelaajat asuimme hallilta puolentoista kilometrin päässä olevassa kerrostalossa, jossa oma kokkimme teki meille ruoan kolme kertaa päivässä.

Monen vuoden uurastuksen jälkeen Rajahuhta sai panostaa intohimoonsa kaiken ja samalla kokeilla rajojaan urheilijana.

Kokemustensa pohjalta Rajahuhta on oppinut, miten kovaa peli on kovaa sen jokaisella tasolla: niin kaukalossa kuin silloinkin, kun pitää järjestää puitteet pelaamiseen.

Viimeisellä kaudellaan Espoossa Rajahuhta rahoitti pelaamistaan itse hankkimiensa yhteistyökumppanien avulla.

Maajoukkuepelaajana hän sai vielä urheilijan apurahaa, mutta se loppui hänen lopettaessaan maajoukkueuransa kauteen 2020.

– Ei se ammattilaisuuskaan Kiinassa aina ruusuilla tanssimista ollut. Pitkät matkat verottivat kehoa. Onneksi ammattilaisena palautumiseen sai aikaa.

– Kotimaan sarjassa pitkänkin vieraspelireissun jälkeen pitää aamuisin vielä usein lähteä töihin, Rajahuhta valottaa naiskiekkoilun arkea Suomessa.

Kiekkoilijalta vaaditaankin paljon itsekuria. Harjoitukset kahdesti päivässä, peli tai kaksi viikossa ja tämän päälle työt.

Pärjääminen joukkuepelissä voi antaa kuitenkin pohjaa myös uran jälkeiseen elämään. Ammattiurheilijat ovat määrätietoisia, verkottuneita ja sitoutuneita työelämään.

– Pohdin aika paljonkin, mikä olisi seuraava tavoite, jossa olisi yhtä paljon intohimoa kuin pelaamisessa. Onneksi lajini on antanut minulle eväitä tulevaisuuteen, Rajahuhta sanoo ottamatta tulevaisuudestaan suurempia suorittamispaineita.

Viime vuosina naisten jääkiekossa on nähty kehitysaskeleita, joita Rajahuhta pitää hyvinä. Jääkiekkoliitto ja seurat kustantavat nyt yhdessä seitsemälle valmentajalle päätoimisen pestin Naisten Liigassa.

Toisaalta ex-kiekkoilijalla on myös näkemys siitä, miten naiskiekkoa pitäisi kehittää.

Tällä hetkellä naisten pelit tulevat Leijona-tv:stä, ennen ne tulivat Ruutu+ -palvelusta.

– Hienoa, että Naisten Liigan urheilulliseen kehittymiseen panostetaan, mutta onko siitä mitään hyötyä, jos kukaan ei tiedä mistä Naisten Liiga voi nykyään seurata, Rajahuhta tuhahtaa.