Lastensairaala: Yhdessä yksikössä vieraskielisiä potilaita on yli puolet.
Yli puolet Uuden lastensairaalan päiväkeskus Vuoren potilaista on vieraskielisiä (53%).
Päiväkeskuksessa tutkitaan ja hoidetaan lapsia, joilla on autismikirjon häiriö tai muita neurologisia vaikeuksia.
– Emme osaa sanoa, mistä vieraskielisten yliedustus johtuu, kertoo hallinnollinen ylilääkäri Päivi Miettinen.
Miettinen kertoo, että vieraskielisten yliedustus on tunnistettu yksikössä ja sen syytä selvitetään.
Autisminkirjon häiriöt tai neurologiset vaikeudet ovat pääosin synnynnäisiä.
Päiväkeskuksella oli viime vuonna 873 potilasta.
Vieraskielisten osuus lastensairalaan potilaista on noin viidennes, mikä on suunnilleen saman verran kuin alle 16-vuotiaiden vieraskielisten osuus sairaalan toimialueella. Vieraskielisellä tarkoitetaan muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia.
Vieraskielisten osuus korostuu tietyissä yksiköissä – aliedustus puolestaan on esimerkiksi syöpäyksikössä.
Lähes puolet (48%) infektioyksikön potilaista on vieraskielisiä ja tälle on selvät syyt. Miettisen mukaan tietyt infektiosairaudet ovat monissa kehittyvissä maissa sekä esimerkiksi Venäjällä ja Virossa yleisempiä kuin Suomessa.
Yksikössä tehdään tuberkuloosin tartunnanjäljitystä Suomessa todettujen tuberkuloosipotilaiden lähipiirille ja hoidetaan tuberkuloosiin sairastuneita lapsia, joista osa on sairastunut viiveellä saatuaan tartunnan ulkomailta.
– Yksikössä annetaan tuberkuloosin riskiryhmiin kuuluville vastasyntyneille ja isommille lapsille BCG-rokote. Tämä lisää käyntejä vastaanotolla, Miettinen kertoo.
Yksikössä hoidetaan myös hiv:lle altistuneita ja hiv-tartunnan saaneita lapsia.
– Lapset altistuvat hiv:lle myös Suomessa, mutta lasten tartuntoja ei juurikaan tapahdu.
Yksikössä hoidetaan myös maahantulotarkastuksissa esiin tulevia infektioita, joista yleisimpiä ovat erilaiset suoliston alkueläintaudit tai tarttuvat maksatulehdukset eli hepatiitit. Yksikössä hoidettiin 2 926 potilasta viime vuonna.
Vieraskielisten potilaiden osuus on 37 prosenttia yksikössä, jossa tehdään punasolusiirtoja. Siirtoja vaativia perinnöllisiä veritauteja esiintyy korostuneesti henkilöillä, joiden sukujuuret ovat Afrikassa.
Kun Afrikka-taustaisten määrä väestössä lisääntyy, myös tämäntyyppiset geneettiset sairaudet väestössä yleistyvät.
– Vastaava yksikkö on perustettu myös aikuisten puolelle, Miettinen kertoo.
Vastaanotolla kävi viime vuonna 30 potilasta. Hoito vaati useita käyntikertoja.
Vieraskielisten lasten yliedustus näkyy myös sairaalan hammasvastaanotolla (33%). Yksikössä tehdään kirurgisia, nukutusta vaativia hammastoimenpiteitä.
– Voi olla, että tässä kulttuuriset erot hampaiden hoidossa selittävät vieraskielisten yliedustusta.
Miettinen näkee, että neuvolalla ja perusterveydenhuollolla on tekemistä suunterveyden saralla, jotta kaikki lapset saadaan harjaamaan hampaansa kaksi kertaa päivässä ja välttämään makeita mehuja janojuomina.
Hammasvastaanotolla hoidettiin viime vuonna 3 411 potilasta.
Päivystyksessä vieraskieliset potilaat näyttäisivät olevan hieman yliedustettuina (24%). Osuuteen sisältyy niin Uudessa lastensairaalassa iltaisin ja viikonloppuisin toimiva yleislääkäripäivystys kuin erikoissairaanhoidon päivystys. Päivystyspotilaita oli viime vuonna 28 841.
Vieraskielisten yliedustukseen voi vaikuttaa se, että kantaväestö käyttää enemmän yksityisiä palveluja sairausvakuutusten kautta.
Miettinen arvelee, että myös tukiverkoston puuttuminen saattaa vaikuttaa vieraskielisten päivystyskäynteihin.
– Päivystykseen voidaan hakeutua myös siksi, että terveysasemalta ei ole saatu aikaa tai siellä on käyty, mutta esimerkiksi kieliongelmien takia asia on jäänyt epäselväksi.
Miettisen mukaan yleislääkäripäivystyksessä hoidettavat asiat ovat niin vieraskielisten kuin kantaväestönkin osalta useimmiten asioita, jotka hoituisivat myös terveysasemalla.
– Se olisi perheelle helpompaa ja yhteiskunnalle edullisempaa.
Helsingin Uutiset (HU 26.12.) uutisoi, että kolmasosa omaishoidontuista maksetaan vieraskielisille.
Helsingin vammaisten sosiaalityön päällikkö totesi, että osa maahanmuuttajista haluaa tulla maahan turvatakseen lapsensa aseman ja oikeudet, jotka eivät lähtömaassa toteudu esimerkiksi lapsen kehitysvammaisuuden takia.
Hallinnollinen ylilääkäri Päivi Miettinen ei tunnista tällaista ilmiötä uuden lastensairaalan potilaiden joukosta.
Kansainvälisten sopimusten mukaisesti pakolaissatuksella tulleiden joukossa voi olla vakavasti sairaita lapsia, mutta he ovat yksittäistapauksia sairaalan potilasmäärissä.