Espoossa 5 056 ääntä keränneeltä Mia Laiholta tiukka vaatimus hallitukselle: Ensin 70 miljoonaa euroa ja sitten koko valtionrahoitusmalli uusiksi –  "Nykyistä mallia on välttämättä muutettava"

Aluevaalit: Aluevaalien espoolainen ääniharava Mia Laiho (kok.) vaatii jo muutosta alueiden valtionrahoitusmalliin.

Sunnuntaina käytyjen historian ensimmäisten aluevaalien jälkeen poliitikoilla on edessään kova arki. Miten rakentaa tulevan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sote- ja pelastustoimen strategia, kun rahoitus on jo lähtökohtaisesti hyvin niukkaa?

Kokoomuksen ääniharavaksi vaaleissa noussut espoolainen kansanedustaja Mia Laiho näkee, että Länsi-Uudemaan hyvinvointialue on haastavammassa tilanteessa kuin mikään muu 21:sta hyvinvointialueesta.

– Jo ennen kuin hyvinvointialue aloittaa (1.1.2023) rahoitusta on saatava lisää aivan perustavanlaatuisiin toimintoihin, kuten ICT-palveluihin, jotta esimerkiksi työntekijöiden palkat saadaan maksettua.

Länsiväylä kertoi aiemmin, että Länsi-Uudeltamaalta puuttuu yli 70 miljoonaa euroa ICT-rahoitusta (LV 19.1.2022).

Tämä on kuitenkin vasta alkua.

– Lisäksi jatkossa valtion rahoitusmallia hyvinvointialueille on välttämättä muutettava. Nykyinen rahoitusmalli on Länsi-Uudellemaalle epäsuotuisa eikä ota huomioon alueen monia haasteita, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä vieraskielisten (suurta) määrää, Mia Laiho sanoo.

Nykyinen rahoitusmalli on Länsi-Uudellemaalle epäsuotuisa.

Mia Laiho (kok.)

Laiho, joka on siviiliammatiltaan lääkäri, muistuttaakin, että ikääntyminen ja sen mukana tuomat sairaudet eivät ole ainoa seikka, johon tulevaisuudessa tarvitaan lisää valtion sote-rahoitusta.

Länsi-Uudenmaan aluevaaleissa kokoomus jyräsi ylivoimaiseen voittoon takanaan RKP ja SDP.

Laiho arvioi, että tulosta selittää uurnille menneiden äänestäjien tarve löytää luotettavalta tuntuneita ehdokkaita.

– Vaalit olivat aivan uudet ja monella äänestäjällä tuntui olevan epätietoisuutta, mistä äänestetään ja mistä tuleva aluevaltuusto päättää. Kampanjan loppupuolella tämä alkoi selvitä ihmisille paremmin.

Uudessa tilanteessa äänestäjät antoivat luottamuksensa pitkäaikaisille vahvoille puolueille, Laiho arvioi.

RKP:n hyvän menestyksen Länsi-Uudellamaalla Laiho arvioi johtuvan myös siitä, että kaksikieliset äänestäjät halusivat turvata palvelunsa.

Vasta vaalien loppumetreillä käytiin keskustelua siitä, voivatko puolueet pitää antamansa vuolaat lupaukset ja miten raha niihin riittää.

Laiho ei lähde arvioimaan, annettiinko vaaleissa katteettomia lupauksia. Hän näkee, että kokoomus tarjosi ratkaisukeskeistä ja faktapohjaista politiikkaa.

– Vaalilupauksissa lähtökohtana on se, mitkä ovat omat tavoitteet, joita halutaan edistää ja mihin suuntaan halutaan edetä, Laiho sanoo.

Kokoomus piti kampanjassa esillä etenkin palveluseteliä. Laiho nostaa sen lisäksi esiin mallin, jossa Espoossa palveluiden saatavuutta on parannettu ja julkisten terveysasemien painetta helpotettu ostopalvelulla.

– Ihmisille tärkeää on kuitenkin, että palvelua on saatavilla ja se on laadukasta. Huomioiden haastava henkilöstötilanne ja hoitojonot, on tärkeää hyödyntää sekä julkisen että yksityisen sote-henkilöstön osaamista.

Puuttuvan rahoituksen lisäksi Länsi-Uudenmaan uudet aluevaltuutetut joutuvat heti kättelyssä painimaan sen kanssa, miten taataan tasa-arvoiset palvelut kaikkiin kuntiin.

Vaalien alla esitetty pelko kävi toteen, kun yksi pieni kunta, eli Siuntio, jäi kokoaan ilman omaa valtuutettua.

Laihon mukaan sote-uudistuksen valmistelua valvovilla poliitikoilla on ollut yhteisymmärrys siitä, että päätöksenteossa kuntarajat pitää pystyä ylittämään.

Lisäksi alueellista edustavuutta voidaan tasata seuraavaksi edessä olevassa paikkajaossa. Silloin Siuntio ja muut pienet kunnat voivat saada edustajiaan hyvinvointialueen lautakuntiin.

Aluevaltuutetut

Naiset ja sote-osaajat menestyivät

Länsi-Uudenmaan aluevaltuustossa naisilla on 68 prosentin enemmistö. Monella on tausta sote-sektorilla.

Lääkäritausta on esimerkiksi espoolaisilla Mia Laiholla (kok.), Anna Pelkosella (kok.), Tomi Leivolla (kok.) ja Johan Lassuksella (r.), Kaarina Järvenpäällä (kd.) sekä lohjalaisella Ari Mönttisellä (kd.).

Hoitajatausta on esimerkiksi espoolaisilla Johanna Värmälällä (sd.), Arja Juvosella (ps.), Cia Grönbergilla (vkk), Anu Rasinsalolla (vihr.), karkkilalaisella Heli Ahjoniemellä (vas.) ja raaseporilaisella Petra Baarmanilla (sd.). Espoosta valittu Tiina Alhfors (vas.) on psykoterapeutti.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut