Mielenterveys: Pitkittynyt korona-aika kuormittaa. Psykologi kannustaa työntekijöitä etsimään omat palautumisen keinot. Työnantajien kannattaa panostaa yhteisöllisyyteen nyt niin paljon kuin mahdollista.
Pitkittynyt korona-aika kuormittaa monia jo äärirajoille. Työterveyslaitoksen työ- ja organisaatiopsykologi sekä vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki tietää, että huolta voivat herättää monenlaiset asiat, kuten terveys, raha-asiat, työ ja ihmissuhteet.
– Edelleen jatkuva korona-aika koskettaa kokonaisvaltaisesti meitä kaikkia. Jokaisen voimavarat ovat erilaiset, eikä ole olemassa yhtä keinoa, joka auttaisi kaikkia jaksamaan, Ruohomäki muistuttaa.
Pakotettu etätyö vaatii voimia. Ruohomäen mukaan pandemian aluksi näytti siltä, että etätyöhön siirtyminen onnistui hyvin ja siihen oltiin pääosin tyytyväisiä. Etänä työskentelee myös moni opiskelija.
– Nyt tilanne on toinen. Pakotettu ja pitkittynyt etätyö koettelee ihmisten kärsivällisyyttä ja jaksamista. Osa etätyöntekijöistä on kuormittunut ja osa tylsistyy.
Ruohomäki johtaa etätyöhön ja työhyvinvointiin liittyvää tutkimushanketta. Tutkimusten mukaan pitkittynyt koronatilanne on heikentänyt erityisesti nuorten ja yksinasuvien hyvinvointia.
– Yhteisöllisyyden kaipuu on kova, ja se on inhimillistä.
Etätyö on lisännyt yksinäisyyttä ja eristyneisyyttä. Ruohomäki on havainnut ilmiön, että yhteenkuuluvuuden tunteen säröily voi heikentää sitoutumista työpaikkaan.
– Kannustan suuresti työpaikkoja satsaamaan yhteisöllisyyden ylläpitämiseen niin paljon, kuin se nyt on mahdollista. Perehdytyksiin kannattaa panostaa, kun uusia työntekijöitä otetaan vastaan, hän painottaa.
Keinoja tähän on Ruohomäen mukaan lukuisia.
– Kamerat päälle videopalavereissa. Kun näemme toistemme kasvot, ilmeet ja eleet, empatian ja ymmärryksen määrä lisääntyy.
Lisäksi yhteiset vapaamuotoiset keskusteluhetket Ruohomäki näkee tärkeänä.
– Paljon puhutut virtuaalikahvit kannattaa oikeasti ottaa käyttöön. Tarvitaan myös vapaamuotoista keskustelua asiapitoisten palavereiden välille. Myös kävelypalaverit ja taukojumpat ovat hyvä keino lisätä jaksamista.
Työpäivien jälkeisellä ajalla on Ruohomäen mukaan merkittävä rooli henkiselle palautumiselle.
– Jokaisen kannattaa etsiä itselle sopiva keino palautua. Toiselle se voi olla metsäkävely ja toiselle käsityöt. Myös ihmisten tapaaminen kasvotusten tekee hyvää, hän kertoo.
Tärkeimpänä keinona Ruohomäki näkee näkökulman valinnan. Ajatuksilla on suuri voima.
– Tärkeää on, että emme jää kiinni pelkoon, vaan nostamme puheissamme esille toivon kipinän. Jokainen voi toimia lähiympäristön myönteisen vuoropuhelun ylläpitäjänä. Me voimme itse valita, onko esimerkiksi etätyö mahdollisuus vai taakka, hän muistuttaa.