Liian tiiviistä rakentamisesta kritiikkiä saanut Espoo kutsuu nyt asukkaita vuoropuheluun – kaavapäällikkö ehdottaa ratkaisua, joka jäänyt unohduksiin: "Niille olisi nyt tarvetta"
2
Uusi Finnoon kaupunginosa rakentuu. Arkisto/Katja Riihola
Katso isompi kuvaHavainnekuva suunnitellusta Kivenlahden keskusta-alueesta koillisen suunnasta. Arkisto/Arkkitehtitoimisto HPK
Kasvu: Espoon voimakas rakentaminen jakaa mielipiteitä. Kaupunki kutsuu nyt asukkaita osallistumaan vuoropuheluun.
Liian paljon, liian korkeata, liian tiivistä. Espoon viime vuosien hurja rakennusbuumi on herättänyt vilkasta keskustelua ja kritiikkiäkin.
Espoo haluaa nyt vastata kaupunkilaisten huoleen ja järjestää poikkeuksellisen laajan, koko keväälle ulottuvan teema- ja keskusteluiltojen kokonaisuuden, jossa käydään läpi muun muassa eri suuralueiden tulevaisuutta.
Tavoitteena on saada Meidän Espoo 20X0 -tapahtumiin mahdollisimman paljon asukkaita mukaan pohtimaan Espoon tulevaisuutta.
Tässä jutussa yleiskaavoituksen suunnittelupäällikkö Johanna Palomäki vastaa monia askarruttaviin kysymyksiin. Samoja teemoja tullaan käymään läpi myös keskusteluilloissa.
Onko Espoon rakentaminenjo liiankin tehokasta ja tiivistä?
– Espoon rakentamisessa näkyy nyt kaksi ääripäätä: tehokas ja korkea rakentaminen ja väljä pientalorakentaminen. Se, mikä puuttuu, on keskimittakaavan tehokas rakentaminen, kuten kaupunkipientalot. Tämä on vähän jäänyt rakennusliikkeiltäkin unholaan.
– Tähän vaikuttaa varmasti sekin, että kerrostalorakentaminen näkyy voimakkaasti katukuvassa torninostureineen ja isoine työmaineen. Pientalojakin rakennetaan koko ajan, mutta se ei näy samalla tavoin katukuvassa.
Vermonniitty on tehokkaasti rakennettu kerrostaloalue Leppävaaran kupeessa, raidejokerin ja rantaradan varrella. Arkisto/Minna Airamaa
Pientaloalueille kurottava kerrostalorakentaminen on herättänyt huolta metrovarressa,esimerkiksiPohjois-Tapiolassa, Niittykummussa ja Olarissa. Katoavatko pientalot vähitellen Espoosta?
– En usko, että näin käy. Espoo haluaa säilyttää viisi kaupunkikeskusta, joista kaikista löytyy sekä tiivis keskusta palveluineen että väljemmin rakennettuja alueita. Tämä on kirjattu myös kaupungin strategiaan. Ei ole tarkoituksenmukaista kaavoittaa kerrostaloja keskelle pientaloalueita. Eri asia on metroasemien lähiympäristö, joka vaatii tiivistä rakentamista, jotta kalliista investoinnista saadaan hyöty irti. Uudisrakentaminen pyritään kuitenkin aina sovittamaan lähiympäristön rakennusten mittakaavaan ja luonteeseen.
Syntyykö Espooseennythuonoa kaupunkiympäristöä?
– Hyvin suunniteltu, tiiviskin rakentaminen voi parantaa kaupunkikuvaa, jos esimerkiksi parkkipaikan tilalle tulee kerrostalo. Olisi kuitenkin tärkeätä miettiä tavoitteita myös kaupunkiympäristön laadulle.
– Tässäkin asiassa nostaisin kaupunkipientalot. Niille olisi nyt tarvetta, ja tässä pitäisi asukkaiden, poliitikkojen ja rakennusliikkeiden päästä vuoropuheluun. Vähän kritisoin sitä, että rakennusliikkeet vetoavat kysyntään. Tällä hetkellä kaikki, mitä rakennetaan, menee kaupaksi. Miten todellista kysyntää mitataan tällaisessa tilanteessa?
Kaupunkipientaloja Leppävaaran Säterissä. Suunnittelupäällikkö Johanna Palomäki näkisi Espoossa enemmänkin kaupunkipientaloja. Arkisto/Minna Airamaa
Katoaako lähiluonto Espoosta tiiviin rakentamisen myötä ?
– Tämän asian kehitystä on seurattava. Haastaisin sekä kaupunkisuunnittelua että rakennusliikkeitä miettimään, miten vihreätä saataisiin kaupunkikuvaan enemmän. Ettei kävisi niin, että aina ensimmäiseksi nipistetään viherrakentamisesta, kun etsitään säästöjä. Pitäisi pitää huolta siitä, että katujen varsilla on puita, joilla on myös tilaa kasvaa, ja että tonteilla on vihreää. Myös viherkattoja tarvitaan.
– Toisaalta on muistettava, että reilusti yli 90 prosenttia espoolaisista asuu 300 metrin päässä lähivirkistysalueesta, joten espoolaisilla on vielä luontoa.
Pientaloja Latokaskessa. Arkisto/Päivi Tuovinen
Olisiko Espoo voinut valita toisin ja rakentaa väljemmin?
– Hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle kannattaa rakentaa tiivistä kaupunkia. Tähän meitä ohjaavat sekä muuttoliike, ilmastonmuutos että talous. Espoon väkiluku kasvaa joka tapauksessa, ja jos ihmisille ei riitä asuntoja, siitä seuraa monenlaisia ongelmia. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii muun muassa sitä, että tänne muuttava väki pitäisi sijoittaa joukkoliikenneyhteyksien varrelle, jotta heidän olisi mahdollista halutessaan elää ilman autoa.