Liian tiiviistä rakentamisesta kritiikkiä saanut Espoo kutsuu nyt asukkaita vuoropuheluun – kaavapäällikkö ehdottaa ratkaisua, joka jäänyt unohduksiin: "Niille olisi nyt tarvetta"

Kasvu: Espoon voimakas rakentaminen jakaa mielipiteitä. Kaupunki kutsuu nyt asukkaita osallistumaan vuoropuheluun.

Liian paljon, liian korkeata, liian tiivistä. Espoon viime vuosien hurja rakennusbuumi on herättänyt vilkasta keskustelua ja kritiikkiäkin.

Espoo haluaa nyt vastata kaupunkilaisten huoleen ja järjestää poikkeuksellisen laajan, koko keväälle ulottuvan teema- ja keskusteluiltojen kokonaisuuden, jossa käydään läpi muun muassa eri suuralueiden tulevaisuutta.

Tavoitteena on saada Meidän Espoo 20X0 -tapahtumiin mahdollisimman paljon asukkaita mukaan pohtimaan Espoon tulevaisuutta.

Tässä jutussa yleiskaavoituksen suunnittelupäällikkö Johanna Palomäki vastaa monia askarruttaviin kysymyksiin. Samoja teemoja tullaan käymään läpi myös keskusteluilloissa.

Onko Espoon rakentaminen jo liiankin tehokasta ja tiivistä ?

–  Espoon rakentamisessa näkyy nyt kaksi ääripäätä: tehokas ja korkea rakentaminen ja väljä pientalorakentaminen. Se, mikä puuttuu, on keskimittakaavan tehokas rakentaminen, kuten kaupunkipientalot. Tämä on vähän jäänyt rakennusliikkeiltäkin unholaan.

– Tähän vaikuttaa varmasti sekin, että kerrostalorakentaminen näkyy voimakkaasti katukuvassa torninostureineen ja isoine työmaineen. Pientalojakin rakennetaan koko ajan, mutta se ei näy samalla tavoin katukuvassa.

Pientaloalueille kurottava kerrostalorakentaminen on herättänyt huolta metrovarressa, esimerkiksi Pohjois-Tapiolassa, Niittykummussa ja Olarissa. Katoavatko pientalot vähitellen Espoosta?

– En usko, että näin käy. Espoo haluaa säilyttää viisi kaupunkikeskusta, joista kaikista löytyy sekä tiivis keskusta palveluineen että väljemmin rakennettuja alueita. Tämä on kirjattu myös kaupungin strategiaan. Ei ole tarkoituksenmukaista kaavoittaa kerrostaloja keskelle pientaloalueita. Eri asia on metroasemien lähiympäristö, joka vaatii tiivistä rakentamista, jotta kalliista investoinnista saadaan hyöty irti. Uudisrakentaminen pyritään kuitenkin aina sovittamaan lähiympäristön rakennusten mittakaavaan ja luonteeseen.

Syntyykö Espooseen nyt huonoa kaupunkiympäristöä?

– Hyvin suunniteltu, tiiviskin rakentaminen voi parantaa kaupunkikuvaa, jos esimerkiksi parkkipaikan tilalle tulee kerrostalo. Olisi kuitenkin tärkeätä miettiä tavoitteita myös kaupunkiympäristön laadulle.

–  Tässäkin asiassa nostaisin kaupunkipientalot. Niille olisi nyt tarvetta, ja tässä pitäisi asukkaiden, poliitikkojen ja rakennusliikkeiden päästä vuoropuheluun. Vähän kritisoin sitä, että rakennusliikkeet vetoavat kysyntään. Tällä hetkellä kaikki, mitä rakennetaan, menee kaupaksi. Miten todellista kysyntää mitataan tällaisessa tilanteessa?

Katoaako lähiluonto Espoosta tiiviin rakentamisen myötä ?

– Tämän asian kehitystä on seurattava. Haastaisin sekä kaupunkisuunnittelua että rakennusliikkeitä miettimään, miten vihreätä saataisiin kaupunkikuvaan enemmän. Ettei kävisi niin, että aina ensimmäiseksi nipistetään viherrakentamisesta, kun etsitään säästöjä. Pitäisi pitää huolta siitä, että katujen varsilla on puita, joilla on myös tilaa kasvaa, ja että tonteilla on vihreää. Myös viherkattoja tarvitaan.

– Toisaalta on muistettava, että reilusti yli 90 prosenttia espoolaisista asuu 300 metrin päässä lähivirkistysalueesta, joten espoolaisilla on vielä luontoa.

Olisiko Espoo voinut valita toisin ja rakentaa väljemmin?

– Hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle kannattaa rakentaa tiivistä kaupunkia. Tähän meitä ohjaavat sekä muuttoliike, ilmastonmuutos että talous. Espoon väkiluku kasvaa joka tapauksessa, ja jos ihmisille ei riitä asuntoja, siitä seuraa monenlaisia ongelmia. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii muun muassa sitä, että tänne muuttava väki pitäisi sijoittaa joukkoliikenneyhteyksien varrelle, jotta heidän olisi mahdollista halutessaan elää ilman autoa.

Lue myös:

Espoo tyytyy tappioon oikeudessa – 500-vuotiseen perinnemaisemaan ei kaavoiteta kerrostaloja

Espoon vuosia valmistelemalle yleiskaavalle raju isku – Ely-keskus vaatii jyrkkäsanaisesti useita muutoksia

Espoo hyväksyi taas kiistellyn poke-yleiskaavan, mutta edessä voi olla takaiskuja – "Huoli siitä, että ely-keskus ei tule hyväksymään tätäkään"

Espoo haluaa metrovarteen arvoalueen, jonka tornitaloista siintää meri, vastassa ovat punasotka, mustakurkku-uikku ja jopa 4 000 lokkia – kaavaa on väännetty vuosia, eikä yksimielisyyttä näy vieläkään

Naapurit haluavat rauhaa ja nuorisoseura rahaa urheiluhalliin – kaupunki ottaa aikalisän Espoon erikoisimmassa kaavakiistassa

Lintukosteikon riittämätön suojaaminen käy kalliiksi Espoolle: uuden merellisen kaupunginosan keskusta viivästyy ja metrosta astutaan Finnoossa aluksi rakentamattomalle pellolle

Kokoomuspoliitikko syyttää vihreitä pientalovastaisuudesta Espoossa, saa vastaansa täyslaidallisen: "Totuudenvastaista leimaamista"

Pientaloja, parempaa joukkoliikennettä ja laadukasta vuokratuotantoa – näin kuntapoliitikot pitäisivät espoolaiset Espoossa: "Pohjois-Espoo on kehyskuntia houkuttelevampi"

Miksi kestävän kehityksen nimiin vannova Espoo kaavoittaa lisää pientaloalueita? – näin vastaavat päättäjät

Osallistu

Meidän Espoo 20X0

Teemailtoja järjestetään 15.2., 15.3. ja 5.4. Teemaillat ovat luento- ja keskustelutilaisuuksia, joiden pääpuhujina on kansallisen tason asiantuntijoita. Iltoja voi seurata verkossa tai osallistua paikan päällä Tapiolassa, mikäli koronatilanne sallii.

Keskusteluilloissa käydään läpi Espoon ja sen eri alueiden tulevaisuutta. Iltoihin ilmoittaudutaan työväenopiston Ilmonet.sivustolla. Keskusteluiltoja on yhdeksän, joista seuraavana vuorossa on Keski-Espoo 8.2. (etänä, ilmoittautuminen 7.2. mennessä). Seuraavat alueelliset keskustelut toteutetaan lähitilaisuuksina, mikäli koronatilanne sallii.

Työpaja asukkaat voivat visioida tulevaisuuden Espoota Sitran tulevaisuustaajuus-menetelmällä. Työpaja järjestetään 12.4. Omnian Leppävaaran tiloissa. Ilmoittautuminen 11.4. mennessä Omnian Ilmonet-sivustolla.

Lisätietoja ja tarkempi aikataulu löytyy osoitteesta www.espoo.fi/20X0

Muutos

Asukkaiden näkemyksiä kaivataan

Meidän Espoo 20X0 -tilaisuuksissa asukkaat, espoolaiset toimijat, päättäjät ja asiantuntijat keskustelevat Espoon tulevaisuudesta. Tapahtumasarjassa käydään keskustelua muu muassa siitä, millaisiksi Espoon suuralueet – Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoonlahti, Espoon keskus ja Leppävaara - kehittyvät.

Suunnittelupäällikkö Johanna Palomäki toivoo, että kaupunkilaiset tulisivat rohkeasti mukaan keskusteluihin.

– Haluamme kuulla asukkaiden näkemyksiä ja päästä vuoropuheluun, sekä tuoda esiin kaupunkisuunnittelun näkökulmaa ja niitä monia asioita, joita siinä joudutaan ottamaan huomioon. Palomäki sanoo.

– Itse pidän tärkeänä myös sitä ajatusta, että asiat eivät ole niin huonosti kuin mitä ehkä moni luulee. Muutos tuo aina myös mahdollisuuksia, ja kaupunkisuunnittelussa meillä on paljon mahdollisuuksia luoda hyvää kaupunkia.

Palomäki myöntää, että kaupunkilaisten huoli on ymmärrettävää.

– Espoon muutos on todella valtava ja tarve yhteistyölle on todellinen. Uskon kuitenkin vakaasti, että vaikeitakin asioita voidaan sovittaa yhteen vuoropuhelulla.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut