Espoon rannoille on joutunut yli 2 500 säiliöautollisen verran jätevesiä, koska viemäriverkosto ei riitä – osasyyllinen on ilmastonmuutos

Jätevesi: Viemäriverkostoon olisi pitänyt investoida jo yli kymmenen vuotta sitten, sanoo HSY:n vesihuollon toimialajohtaja Mari Heinonen. HSY:llä on meneillään ja alkamassa yli 20 miljoonan euron edestä hankkeita, joilla tilannetta parannetaan.

Jätevesivuodot Gräsanojaan ja sitä kautta Haukilahden rannoille ovat seurausta siitä, että viemäriverkostoon ei ole pitkällä aikavälillä investoitu riittävästi, vaikka alueen asukasluku ja sitä myötä jätevesien määrä ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosikymmeninä.

Myös ilmastonmuutoksen myötä yleistyneet rankkasateet ovat pahentaneet tilannetta.

Näin tiivistää tilanteen Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut HSY:n vesihuollon toimialajohtaja Mari Heinonen.

Heinosen mukaan viemäriverkoston linjasaneeraukset olisi pitänyt toteuttaa 2010-luvun alkupuoliskolla, jotta nykytilanteelta olisi vältytty.

– Olemme arviolta 10 vuotta myöhässä. Silloin ei kuitenkaan ollut kaikkia tämän päivän työkaluja, joilla valtavan valuma-alueen muutoksia ja verkoston kapasiteettia suhteessa niihin olisi pystytty arvioimaan. Eikä ilmastonmuutoksenkaan ehkä osattu suhtautua samalla tavoin kuin nyt, Heinonen sanoo.

Viimeinen hetki toimia on Heinosen mukaan nyt.

– Häiriötilanteiden riski ympäristölle ja kiinteistöille kasvaa, kun alueen asukasmäärät jatkavat kasvua ja ilmastonmuutos lisää edelleen rankkasateita. Ylivuodot liittyvät nimenomaan aikaisempaa voimakkaisiin rankkasateisiin tai pitkiin talvisadejaksoihin, hän korostaa.

HSY:n mukaan jätevettä on viiden viime vuoden aikana päätynyt Gräsanojaan ja sitä kautta Haukilahden rannoille yhteensä 12 eri kerralla noin 25 800 kuutiota. Määrä on valtava, sillä se vastaa noin 2 580 säiliöautollista.

– Määrä selittyy sillä, että jätevesi on hulevesien laimentamaa. Lisäksi Gräsanojan läheisen pääviemäriverkon jätevedet tulevat laajalta alueelta, joka kattaa Niittykummun, Olarin, Mankkaan, Kilon ja Leppävaaran ja ulottuu myös Vantaan puolelle Hämevaaraan, Heinonen huomauttaa.

Lue myös:

Jo riitti ulostevesien juoksutus Espoon arvorannoille – Asukasliike haluaa toistuvat jätevesivuodot kuriin

Tilanteen korjaaminen ei ole halpaa. Esimerkiksi tänä keväänä valmistuva Lystimäen runkoviemärin uusiminen tulee maksamaan noin 3,6 miljoonaa euroa. Se lisää viemärin välityskykyä ja vähentää sitä kautta oleellisesti kiinteistöjen viemäritulvien riskiä ja tarvetta ohjata ylivuotoja Gräsanojaan.

Seuraava vaihe on huomattavasti kalliimpi. Tapiolan ja Kehä II:n välillä kulkeva runkoviemäri pitää uusia, jotta Niittykummun pumppaamon ylivuodoilta vältyttäisiin. HSY:n investointiohjelmaan vuosille 2022–2025 sisältyvän hankkeen hintalappu on 20 miljoonaa euroa.

Hanketta edistetään paloittain lähivuosien aikana, sillä Niittykummun voimakkaan kasvun vuoksi viemärin välityskyvyn arvioidaan hiipuvan 2030-luvulla.

Koko alueen kehittämistä koskeva hankesuunnitelma on hyväksytty keväällä 2021 HSY:n hallituksessa, mutta lopulliset urakkakohtaiset päätökset tehdään urakoiden etenemisvaiheittain.

– On tärkeä poliittinen kysymys, miten paljon ja millä kärjellä vesihuollon hankkeita toteutetaan tulevaisuudessa ja mistä niiden rahoitus tulee. Otetaanko edelleen lisävelkaa, kuten tällä hetkellä, vai korotetaanko asiakasmaksuja, Heinonen kommentoi.

Kasvava investointi- ja etenkin saneeraustarve voikin lähivuosina näkyä myös asukkaiden kukkarossa. HSY on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten perustama kuntayhtymä, joka vastaa alueen vesi- ja jätehuollosta. Se rahoittaa toimintansa asiakasmaksuilla, esimerkiksi vesi- ja jätevesimaksuilla.

Paineita korotuksiin on, sillä asukasluku kasvaa koko seudulla ja vesi- ja viemäriverkostoa riittää rakennettavaksi ja uusittavaksi. Myös laitoksia uusitaan ja kapasiteettia nostetaan.

Parhaillaan HSY rakentaa historiansa suurinta investointia, Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa, joka korvaa Suomenojan jätevedenpuhdistamon vaiheittain loppuvuoden aikana. Sen kustannusarvio on 500 miljoonaa euroa.

Lue myös:

Espoossa sijaitsevan kallion uumenissa rakennetaan valtavaa puhdistamoa, jonka pitäisi riittää sadaksi vuodeksi –  tunnelit kuljettavat puhdistetun veden merelle 7,5 kilometrin päähän rannasta

Pelkkä viemäriverkoston uusiminen ei kuitenkaan korjaa ongelmaa. Jotain pitäisi tehdä myös hulevesille, jotka ovat osasyy sekä tulviin että ylivuotoihin.

Rankkasateilla Gräsanoja tulvii herkästi. Kun sateita tulee kerralla paljon, ne eivät ehdi imeytyä maaperään. Ongelmaa ovat pahentaneet tiivis rakentaminen ja esimerkiksi asfaltointi.

Ylimääräiset vedet valuvat Gräsanojaan, joka tulvii muun muassa jätevesiverkostoon ja pumppaamoille. Hulevesiä tihkuu vanhaan ja huonokuntoiseen viemäriverkostoon myös suoraan maaperästä.

– Tässä tilanteessa kuormitus viemäriverkostossa kasvaa ja jätevesi on jouduttu poikkeuksellisesti ohjaamaan vakavissa tilanteissa Gräsanojaan, sillä muuten se päätyisi ihmisten kellareihin. Asukkaille ja kiinteistöille koituvien hygienia- ja taloudellisten haittojen minimointi on tässä ensisijaista, Heinonen huomauttaa.

Heinonen näkee yhtenä ongelman juurisyynä kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen tuomien sään ääri-ilmiöiden yhteen sovittamisen. Paljas imeytymiskykyinen maapinta häviää kaupungeista asfaltin ja rakennusten alle samaan aikaan kun rankkasateet ja useita päiviä kestävät sadejaksot yleistyvät.

– On iso kysymys, miten jatkossa huolehditaan hulevesistä, kun kaupunkia rakennetaan.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut