Vaikka Espoon kulttuuritalo on suljettu, siellä tapahtuu silti – "Ei ole tehty päivääkään lumetyötä"

Kulttuuritalot: Tekninen tuottaja Sami Baldauf kertoo, mitä kaikkea vaaditaan, jotta artistit pääsevät tekemään onnistuneen keikan.

Yleisö ei ole pitkiin aikoihin päässyt Espoon kulttuuritaloihin, mutta kulttuuri ei ole koronaviruspandemian aikana kuollut. Taloissa tapahtuu kaiken aikaa, ja niissä on korona-aikana tuotettu yli 100 tallennettua tai striimattua esitystä kulttuurinystävien iloksi.

– Tapahtuma- ja kulttuuripalveluissa ei ole tehty päivääkään lumetyötä. Me olemme keskittyneet digitaaliseen tuotantoon, uuden oppimiseen ja talojen välisen yhteistyön kehittämiseen. Tämän lisäksi olemme tukeneet kaupungin muita toimialoja tarjoamalla heille avustavaa työvoimaa tarpeen mukaan, Espoon kulttuurikeskuksessa työskentelevä tekninen tuottaja Sami Baldauf sanoo.

Normaalioloissa Espoon kulttuurikeskus, Sellosali, Kannusali ja lasten kulttuurikeskus Aurora toimivat itsenäisesti, mutta toistensa kanssa kilpailematta. Korona-aikana talot ovat tehneet tiivistä yhteistyötä ja ne ovat Baldaufin mukaan kuin yhtä perhettä.

Tiivistä yhteistyötä on tehty myös muun muassa Tapiola Sinfoniettan kanssa. Orkesterin konsertteja on striimattu, ja kulttuurikeskuksessa äänitettiin Tapiola Sinfoniettan ja Yonan yhteinen albumi.

Digitaalinen tuotanto polkaistiin käyntiin keväällä 2020, kun korona sulki yhteiskunnan.

– Täällä oli töissä kaksi ihmistä, jotka siviiliharrastuneisuutensa kautta saivat digituotannon käyntiin. He antoivat osaamisensa kaupungin käyttöön ja niinpä meillä oli poikkeustilan ensimmäisestä päivästä alkaen mahdollisuus tarttua uusiin haasteisiin. Yhteinen matka on ollut hyvin kehittävä ja palkitseva, Sami Baldauf kehuu.

Tallenteet ja striimaus ovat alkaneet muistuttaa enemmän tv-tuotantoja. Paikan päällä olevan yleisön puuttuessa artistit ovat kehittäneet esityksiään enemmän kameralle sopivaksi ja välittämään tunnelmaa kotisohville.

Espoon kulttuurikeskuksessa on 600 tapahtumaa vuodessa. Tuottajien työtä Sami Baldauf kuvaa melkoiseksi kalenteribaletiksi. Vuodelta 2020 ja 2021 ja tammikuulta 2022 peruuntuneita tapahtumia siirretään uuteen ajankohtaan ja samalla suunnitellaan uutta sisältöä tuleville kausille.

Suunnittelu on ollut vaikeaa, kun koronarajoitukset ovat muuttuneet nopeassa syklissä.

– Ohjelmistosta puolet löytyy oman seurannan kautta ja puolet meille tulevien tarjousten pohjalta. Luottamus on tärkeää ja vakavasti otettavassa kulttuuritalossa pitää olla laajasti kartalla alan tapahtumista, kuulumisista, toiminnasta ja nousevista trendeistä.

Baldauf myöntää, että korona-aika on tuntunut kriisiltä ja poikkeukselliselta ja se on mitannut organisaation kykyä toimia.

– Meillä on koko ajan ollut mielekästä oman alan työtä. Me olemme oppineet paljon asioita, joista emme halua luopua, kun palaamme normaaliin. Näitä ovat ainakin yhteistyö kulttuuritalojen välillä ja digituotanto. Tulevaa digitaalista kulttuurisisältöä suunnitellessamme painotamme erityisesti ikähaitarin ääripäitä: lapsia ja senioreita.

Hyvän shown taustalla on paljon sellaista työtä, jota yleisö ei näe. Artistin taustavoimana on ohjelmatoimisto tai manageri, joka hoitaa käytännön asiat. Näin artisti pystyy keskittymään artistin työhön.

– Kulttuurituotannossa jokainen tekee työtä omalla persoonallaan. Pitää olla hyvin verkostoitunut, Baldauf sanoo.

– Kyse on myös luottamuksesta. Joskus kuulee sanottavan, että julkisen sektorin työntekijät suhtautuisivat työhönsä välinpitämättömästi. Meillä ei ole sellaiseen varaa. Me teemme työtämme ammattimaisesti korkealla työmoraalilla oman sisäisen kunnianhimon ja itsekritiikin ohjaamina.

– Usein artisteilla on mukana ”oma hovi” eli tekijät, joihin he luottavat, mutta esimerkiksi J. Karjalainen ei tuonut omaa valosuunnittelijaa mukanaan, vaan hän luotti meidän ammattitaitoon ja tyylitajuun, Baldauf huomauttaa.

Se, että tunnettu artisti esimerkiksi J. Karjalainen – saadaan esiintymään Espoon kulttuurikeskukseen, ei suju vain sormia napsauttamalla.

Huippuartistien saaminen edellyttää Sami Baldaufin mukaan sitä, että talon tuottajilla on hyvät suhteet ohjelmamyyntiin. Sitten tuottaja alkaa sovitella aikatauluja ja tehdä sopimuksia.

– Kun artisti on buukattu, asia tulee minun työpöydälleni. Alan suunnitella konsertin teknistä toteutusta ja miettiä, mitkä ovat esiintyjien tarpeet ja mitä meillä on tarjota. Vaikka on kyse isosta kiertueesta, jokaista esitystä pitää kuitenkin jollain tavalla sovittaa siihen tilaan, johon se on tulossa.

Baldaufin mukaan koko ala on ammattimaistunut paljon lyhyessä ajassa.

– Artisti on tähti, mutta hän tarvitsee taustalleen monenlaisia ammattilaisia, jotta show olisi mahdollisimman hyvä ja hän itse olisi mahdollisimman hyvä.

Erikoisia pyyntöjä

Tuottajille esitetään joskus erikoisiakin pyyntöjä. Erään kerran tarvittiin mustaa valoa mustan olympiarenkaan heijastamiseen seinälle.

– Jokaisella bändillä on raiderit, joille he listaavat asioita, mitä talossa pitää olla, kun he tulevat esiintymään. Jollain bändillä voi olla sellainen toivomus, että he haluavat tietystä karkkipussista vain tietyt karkkimaut takahuoneeseen. Tämä on asia, jonka bändit tarkistavat ensimmäiseksi. Jos karkit ovat siellä, he uskaltavat luottaa, että raiderista on luettu muutkin rivit ja asiat on huomioitu, Baldauf kuvaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut