Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Keskelle 1990-luvun lamaa Suomeen muuttanut Mustafe, 39, palasi takaisin vanhaan kotimaahansa – luopui asunnosta, puhtaasta vedestä ja eduista

Tarina: Suomalaisen päiväkodin toimintamalli leviää nyt Afrikassa.

Mustafe Hassan, 39, on tehnyt elämässään valinnan, jota moni pitää hulluna. Vantaalla 25 vuoden ajan elänyt Hassan luopui asunnosta, puhtaasta vedestä sekä muista hyvinvointivaltion tuomista eduista ja muutti perheineen takaisin synnyinmaahansa Somalimaahan. Muuton takana oli halu ryhtyä kultakaivosyrittäjäksi isoisien omistamille maille.

– Lisäksi halusin, että lapset löytävät oman identiteetin ja näkevät millaista elämä on heidän omilla juurillaan, hän kertoo.

Videokamerat seurasivat Hassanin perheen muuttoa Vantaalta Afrikan sarveen neljän vuoden ajan. Kultainen maa -dokumenttielokuva saa ensi-iltansa helmikuussa. Hassan toivoo elokuvan lisäävän suvaitsevaisuutta maahan muuttaneita ihmisiä kohtaan.

– Toivon, että jonain päivänä se esitetään myös Somalimaassa. Siellä on yksi elokuvateatteri.

Hassan oli 12-vuotias, kun hän saapui sodan keskeltä Suomeen.

– Muistan sen hyvin. Oli helmikuun 1. päivä. Suomessa oli talvi ja todella kylmä. Maassa oli lunta ja ihmettelin, mitä se oli.

Halusin, että lapset löytävät oman identiteetin.

Mustafe Hassan

Hassan ja 10 sisarusta pääsivät Helsinki-Vantaan lentokentältä isän luokse, joka oli saapunut Suomeen aiemmin. Asunto oli löytynyt Myyrmäestä.

– Äiti kuoli sodassa, hän kertoo.

Muutosta alkoi sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Hassan kävi Uomarinteen ala-astetta ja Vaskivuoren yläastetta. Lukion hän suoritti Leppävaarassa. Ammattikorkeakoulusta hän valmistui sosionomiksi. Hassan on työskennellyt esimerkiksi vankiloissa ja lastensuojelussa. Hän tuntee sydämessään olevansa vantaalainen.

– Olen aina puolustanut Vantaata, missä ikinä olen ollutkin, hän nauraa.

1990-luvun puolivälissä Suomessa elettiin syvää lamaa. Maahanmuuttaja oli Länsi-Vantaan katukuvassa ja koulumaailmassa uutta. Hassan koki nimittelyä ja väkivallan pelkoa. Ulkopuolisuuden olo pysyi sydämessä.

– Myyrmäen metsät olivat tärkeitä paikkoja, siellä sain rauhoittua. Metsä ja pururata auttoivat minua jaksamaan. Pururadalla opin myös hiihtämään.

Perhe asuu nyt Somalimaassa, jossa kultakaivostoiminta on laajentunut. Hassanin vaimo Nadja on varhaiskasvatuksenopettaja ja perusti Somalimaahan päiväkodin, jossa hän toteuttaa suomalaista varhaiskasvatusta. Perheen lapset olivat Pähkinärinteen ja Variston päiväkodeissa.

– Nadja halusi viedä suomalaista osaamista Somalimaahan. Nadja sai Pähkinärinteen päiväkodista varhaiskasvatussuunnitelman mukaansa, jonka pohjalta hän on suunnitellut toimintaa. Hän on myös vienyt näkemystään varhaiskasvatuksesta lähialueille.

Vantaalle muutto tulevaisuudessa on mahdollinen.

– Eläkepäiviä voisi olla mukava viettää omakotitalossa Korsossa metsän keskellä.

Ennen eläkepäiviä Hassanin haaveena on lisätä yhteistyötä maailmassa, niin ihmisten kuin maiden välillä. Yksi unelma on viedä suomalaista osaamista suklaan valmistuksessa.

– Miksi Somalimaassa ei voisi tehdä itse suklaata? Nyt kaikki suklaa tulee naapurimaa Keniasta, Hassan kertoo ja paljastaa, että suunnitelmat kohti unelmaa ovat jo edenneet.