Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on saamassa valtiolta tarvitsemansa miljoonat, joiden avulla rakennetaan ICT-järjestelmät tulevan hyvinvointialueen hallintotyöntekijöille. Rahat otetaan kasvattamalla valtion velkaa.
Valtionvarainministeriö (VM) kertoi torstaina hallituksen ensimmäisestä lisätalousarvioesityksestä tälle vuodelle.
Lisäbudjetin summa on yhteensä 547 miljoonaa euroa ja se katetaan lainarahalla.
Tulevien hyvinvointialueiden aloittamiseen on luvassa 155,7 miljoonaa euroa. Suurin osa tästä rahasta menee ICT-kuluihin, ja osin kyse on ensi vuodelle varatun rahoituksen aikaistamisesta.
Hyvinvointialueiden lisämäärärahasta 5,7 miljoonaa on menossa poliittisten valtuustoryhmien toiminnan tukemisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Länsiväylä kertoiaiemmin, että Länsi-Uudellamaalla tarvitaan yli 70 miljoonaa euroa lisää ICT-rahoitusta, jota uuden hyvinvointialueen hallinto voisi aloittaa toimintansa 2023 alussa.
Suuria ICT-määrärahatarpeita on muillakin isoilla hyvinvointialueilla.
Uusien covid-19-rokotteiden ja mahdollisten tehosteannosten hankintaan varautumiseen hallitus ehdottaa 70,5 miljoonaa euroa ja koulujen ja oppilaitosten terveysturvallisuuden edistämiseksi 10 miljoonaa euroa.
Lisäksi koronalääkkeiden hankintaan varautumiseksi ehdotetaan 14 miljoonaa euroa.
Lisätalousarviossa rahaa on luvassa myös koronarajoitusten kurittamille yrityksille, kulttuurialan yhteisöille ja liikunnan ja urheilun alalle.
Yritysten uudeksi kustannustueksi ehdotetaan yhteensä 200 miljoonaa euroa.
Opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotetaan noin 28 miljoonan euron lisämäärärahaa ja Taiteen edistämiskeskukselle noin 34 miljoonan lisäystä.
Liikunnan ja urheilun tapahtumatukiin sekä ylimpien sarjojen toiminnan turvaamiseen ehdotetaan 5,5 miljoonaa euroa.
Työttömyysetuuden maksamiseen myös omavastuuajalta ja yrittäjien työmarkkinatukioikeuden jatkamiseen ajalle ehdotetaan lisättäväksi noin 30 miljoonaa euroa.