Kaksi espoolaista isää kertoo Länsiväylälle, että heidän lastensa luokilla on entistä rauhattomampaa ja kouluissa esiintyy jopa suoranaista väkivaltaa.
Isät eivät halua esiintyä jutussa nimillään. Toinen heistä työskentelee johtajana julkisella ja toinen yksityisellä sektorilla.
– Olemme molemmat varmasti ihan täysijärkisiä ihmisiä, toinen vakuuttaa.
Isillä on lapsia espoolaisissa ala- ja yläkouluissa. Isät kertovat yrittäneensä keskustella asiasta koulujen kanssa mutta eivät ole saaneet toivomaansa vastakaikua.
Isät kertovat havainneensa, että heidän lastensa luokilla on tyypillisesti yhdestä kolmeen häirikköä, jotka terrorisoivat muiden koulunkäyntiä.
Asioita käsitellään ainoastaan siltä kulmalta, mitä kantasuomalainen on tehnyt.
Isien mukaan häiriköt ovat tavallisesti maahanmuuttajataustaisia lapsia, jotka eivät pärjää muun luokan mukana eivätkä saa tarvittavaa tukea.
– Suuri enemmistö, joka haluaisi käydä koulua, kärsii siitä, että muutamat ovat siellä elämöimässä, toinen isä sanoo.
– Valtaosa maahanmuuttajien lapsista käyttäytyy hyvin, ja on myös sekoilevia suomalaisia lapsia, mutta liian iso osa maahanmuuttajien lapsista elää Espoon kouluissa sellaista elämää, että kukaan ei voi tai uskalla tehdä heille mitään, ja se on huolestuttavaa.
– Tämän lystin maksava keskiluokka rupeaa kyseenalaistamaan, onko homma enää hallussa.
Toinen ongelma on isien mukaan se, että lapset käyttävät entistä kovempaa väkivaltaa.
– Töniminen on kuulunut poikaporukoihin aina, mutta tiettyjen uusien etnisten ryhmien saapumisen jälkeen mukaan on tullut silmitöntä väkivaltaa, kostamista ja jengiytymistä, toinen isä katsoo.
– Maahanmuuttajat ovat alkaneet liikkua kouluissa jengeissä, jotka ovat hyvin usein teräaseilla aseistautuneita ja pitävät kouluja ihan panttivankeinaan, toinen heistä kertoo.
Toinen isä kertoo, että hänen poikaansa lyötiin koulussa ilman syytä keskelle kasvoja. Koulu oli hänen mukaansa haluton selvittämään tapausta.
– Valvoja näki kaiken, mutta koulua kiinnosti ainoastaan selvittää, onko poika jotenkin provosoinut lyöjää. Asioita käsitellään ainoastaan siltä kulmalta, mitä kantasuomalainen on tehnyt.
Isien mielestä enemmistön pitäisi herätä ja vaatia, että lapset saavat käydä koulunsa rauhassa. He laittaisivat häiriköt erityisluokille.
– Tavallisella luokalla ei ole kurinpitäjää heille. Huolestuttavinta on, että suuri enemmistö kärsii pienen vähemmistön takia. Onko tällä maalla varaa menettää se paras enemmistö?
Molemmat isät kertovat ymmärtävänsä koulushoppailua eli muuttamista lasten hyvän tulevaisuuden takia rauhallisemmalle alueelle tai hakeutumista kieli- tai matemaattispainoitteisille opintolinjoille opiskelurauhan takia.
– Espoossa on edelleen pientalovaltaisia alueita, joiden kouluissa tällaisia ongelmia samassa mittaluokassa ei esiinny.
Isät harmittelevat sitä, että häiriköiden toimiin ei heidän mukaansa uskalleta puuttua, koska pelätään rasistiksi leimautumista.
– Narratiivi on lähes aina se, että maahanmuuttajataustainen lapsi on rasismin tai ainakin rakenteellisen rasismin uhri, riippumatta siitä, mitä tosiasiat kertovat. Tilanne on täysin epäreilu.
– Eivät ne lapset tarvitse paapomista vaan kovempaa interventiota. Muuten täällä nähdään entistä enemmän lasten välisiä turpakäräjiä.
Isä kertoo, että hän joutui rauhoittelemaan omaa poikaansa ja tämän kavereita, etteivät nämä lähteneet kostamaan pojan pahoinpitelyä.
2
