Petos: Eläkeläisrouva joutui nettihuijarin uhriksi. Huijari käytti häikäilemättömästi hyväkseen äidinrakkautta.
– Hävettää.
– Nolottaa.
– Isku suoraan sydämeen.
Näin kuvailee oloaan eläkeläisrouva, kun nettihuijari sai napattua häneltä lähes 4 000 euroa.
Huijaus tapahtui Whats-App-pikaviestisovelluksella, jota rouva käyttää eniten viestittelyssään ystävien ja sukulaisten kanssa.
Asiasta kertoo Keski-Uusimaa.
Viesti vaikutti aidolta oman pojan viestiltä. Tuli peukkua ja sydäntä sekä hyvänyön toivotukset.
Huijauksen uhri.
WhatsAppilla 74-vuotias rouva kommunikoi yleensä myös poikansa kanssa.
Huijauskuvio käynnistyi eräänä iltana kello 22 jälkeen, kun rouva sai viestin sydämien ja hymiöiden kera: Äiti, tässä on uusi numeroni, vanha puhelimeni on pyykkikoneessa.
– Tästä on kuulemma varoitettu. En unenpöpperössä siihen kuitenkaan enempää reagoinut, enkä asiaa ajatellut.
Seuraavan päivänä tuli uusi viesti kello 15 jälkeen. Siinä ”poika” kertoi olevansa pulassa. Mukana oli kuva laskusta, joka oli pojan mukaan myöhässä.
Se olisi maksettava samana päivänä, mutta pojan verkkopankkitunnukset toimisivat vasta seuraavana päivänä.
En saa niitä koskaan takaisin. Sinne menivät puolen vuokran vuokrarahat.
Voitko auttaa?
– Tietysti lupasin ainokaistani auttaa.
Rouva ihmetteli kuitenkin maksutiedossa olevaa saksalaista pankkitiliä sekä saksalaista nimeä ja osoitetta.
– Yritin kiireessä googlata nimeä. Sen löysinkin, mutta tiedot olivat saksaksi.
Rouva laittoi viestiä numeroon, että tämä kyllä haiskahtaa.
– ”Poika” vastasi, että maksaisi takaisin heti huomenna, kun saa uudet verkkotunnukset. Viestissä oli peukkua ja sydäntä sekä hyvänyön toivotukset.
Viesti vaikutti aidolta oman pojan viestiltä.
Rouva maksoi laskun ja vasta seuraavana päivänä hoksasi soittaa myös pojan vanhaan numeroon, kun uuteen ei saanut yhteyttä.
– Silloin vasta kaamea totuus valkeni minulle. Soitin pankkiin, mutta maksu oli jo lähtenyt.
Sitten hän teki sähköisesti rikosilmoituksen, jonka tekemisen oli oppinut aiemmin.
Rouva soitti pankkiin uudestaan illansuussa.
– Ei sille voi mitään, mutta turvasysteemeihin oli asiasta ilmoitettu. Mutta enhän minä rahojani takaisin saa. Sinne menivät puolen vuoden vuokrarahat, hän harmittelee.
Rouva huomasi myöhemmin että kyseistä WhatsAppia oli jälleen käytetty, kun se oli aktivoitunut uudelleen. Oliko jo seuraava uhri kiikarissa?
– Onkohan joku onneton mummo mennyt taas lankaan?
Viestitys tapahtui hyvällä suomen kielellä. Tapaus jätti ilmaan useita kysymyksiä ja ahdistusta.
– Pystyykö joku seuraamaan viestinnän kellonaikoja, ja oliko hän ottanut selville, että numeroni omistaa vanhahko naisihminen? Jos minulla olisi useampi lapsi, niin tämä huijaus ei olisi onnistunut.
– Isku satutti. Se tuli liian lähelle, iholle. Tuli hyväksikäytetty olo. Ja syvä häpeä. Huijari käytti häikäilemättömästi hyväkseen äidinrakkautta.
Tapauksen jälkeen myös vihantunteita on noussut pintaan.
Hän harmittelee, ettei ole perehtynyt verkkohuijaustapoihin paremmin.
– Nyt korona-aikana liikkuminen ulkona ihmisten keskuudessa on jäänyt vähäiseksi. Siksi varmaan tiedonsaantikin on jäänyt heikoksi. En ehdi netissä surffaamaan ja luen vain paikallislehden.
Keravalla asuva rouva kertoo tarinansa varoittaakseen muita ikäihmisiä.
– Soitin tänään itsekin vielä Itä-Uudenmaan poliisiin täydentääkseni rikosilmoitusta ja siellä virkailija tosiaan sanoi, että tämä huijaustyyli on hyvin yleistä. Minä en käsitä sitä, että se olisi ollut pelkkää hakuammuntaa. Jo se viestin alku: Moi äiti!
Turvallisuuspäällikkö Jussi Komokallio Keravalta kertoo, että kyseiset huijaukset ovat yleisiä.
– Mutta vain osa tulee poliisin tietoon. Todelliset luvut ovat vain arvailuja.
Komokallion mukaan usein uhriksi valikoituu eri yksinkertaistenkin tiedonhankintamenetelmien kautta vanhempia ihmisiä, jotka ovat luottavaisempia, auttavaisempia ja siten helpompia huijauskohteita kuin nuorempi nettisukupolvi.
– Erilaisten nettihuijausten ja tietojen kalastelujen määrä ja kirjo on suuri. Ne muuttavat koko ajan muotoaan houkuttelevammiksi, aidomman näköisiksi sekä tunteisiin vetoavammiksi.
Tämä juttu on julkaistu aiemmin Keski-Uusimaa-lehdessä.