Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Sote-uudistus on tuomassa lisää hallintoa Länsi-Uudellemaalle – "Nykyiset työntekijät eivät riitä", arvioi Espoon hallintojohtaja

Kysely: Sote-uudistus on kasvattamassa hallintoa Länsi-Uudellamaalla. Kunnat valmistautuvat siirtämään satoja työntekijöitä tulevalle hyvinvointialueelle. Yt-neuvotteluita on ensi kesänä.

Länsi-Uudenmaan kunnat valmistautuvat siirtämään satoja sote- ja pelastusalan hallinto- ja tukitehtävissä työskenteleviä virkamiehiä ja työntekijöitä tulevan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelukseen.

Kunnista kerrotaan Etelä-Suomen Median lehdille, että henkilöstön siirtoa käsitellään yt-lain mukaisessa menettelyssä. Neuvotteluissa on kyse liikkeenluovutusmenettelystä, eikä irtisanomisista, kunnista korostetaan.

Yt-neuvotteluiden yleisin ajankohta on kesällä tai alkusyksyllä.

ESM lähetti kymmenelle Länsi-Uudenmaan tulevan hyvinvointialueen kunnalle kysymyksiä hallintohenkilöstön yt-neuvotteluista.

Kyselyyn vastasivat Espoo, Lohja, Kirkkonummi, Vihti, Raasepori, Siuntio, Hanko sekä Kauniainen.

Kysely tehtiin, kun joiltakin alueilta on tullut viestiä siitä, että henkilöstö on epätietoinen jättimäisen uudistuksen käytännön toteutuksesta.

Kyselyn perusteella näyttää siltä, että kaikista kunnista tulevat hallinnon työntekijät työllistyvät hyvinvointialueelle, jonka toiminnan on määrä alkaa 2023 alussa. Tarvetta lisärekrytoinneillekin voi tulla.

Espoon hallinto- ja kehittämisjohtaja Markus Syrjänen arvioi, että sote-uudistus tulee yleisesti ottaen kasvattamaan hallintoa Länsi-Uudellamaalla.

Samalla näyttää Syrjäsen mukaan siltä, että osaavista hallinnon työntekijöistä tulee pulaa.

– Kaiken kaikkiaan sote-uudistus lisää myös Länsi-Uudellamaalla hallintoa ja sitä myöten hallinnollisten osaajien tarvetta, Syrjänen arvioi vastauksessaan.

– Tilanne näyttää useimmissa hallinnon toiminnoissa siltä, että nykyiset työntekijät eivät riitä sekä kuntien että hyvinvointialueen tarpeisiin. Monissa tehtävissä, kuten tietohallinnossa ja hankintapalveluissa, osaavista tekijöistä on jo nyt pula. Tilannetta kärjistää se, että koko maa on yhtä aikaa samassa muutosprosessissa.

Kunnista hyvinvointialueelle siirtyvän hallintohenkilöstön tarkkaa määrää ei voi kyselyn perusteella haarukoida. Esimerkiksi Espoossa määräksi arvioidaan noin 100 ja Kauniaisissa sekä Raaseporissa noin 10. Lohjalta siirtyvää henkilöstöä on 870, mutta luvussa ovat mukana myös muut kuin hallinnon työntekijät.

Vihdissä ja Karkkilassa henkilöstö on puolestaan jo aiemmin siirretty perusturvakuntayhtymä Karviaiseen, josta he siirtyvät hyvinvointialueelle.

Jonkin verran epäselvyyttä henkilöstön siirtomenettelystä kunnissa on. Osa kunnista katsoo, ettei yt-neuvotteluita tarvita, sillä henkilöstön siirrosta määrätään sote-uudistuksen voimaanpanolaissa.

Lain mukaan kaikki ne hallinnon ja tukipalveluiden työntekijät, joiden työpanos menee vähintään 50-prosenttisesti sote- ja pelastusalan töihin, siirtyvät automaattisesti hyvinvointialueiden palvelukseen.

Lohjan henkilöstöjohtajan Anu Rautiaisen mukaan siirtymän haastetta lisää se, että kuntien omatkin organisaatiot pitää uudistaa.

Lisäksi kunnissa joudutaan miettimään ratkaisuja niille työntekijöille, joiden työtehtävistä esimerkiksi vain kolmannes kohdistuu soteen.

Lohjalla organisaation kehittämistä ja uudistamista on valmisteltu alkuvuodesta.

– Järjestelyjen myötä on rakennettu eheitä tehtäväkokonaisuuksia. Tällä tavoin varmistetaan, että hyvinvointialueelle siirtyy riittävästi osaavaa henkilökuntaa. Samalla varmistetaan, ettei jäljelle jäävän kaupungin henkilöstömäärä ole ylimitoitettu.