Koulut: Vain joka neljäs rehtori vastasi kyselyyn koulujen tilanteesta.
Kaksi espoolaisisää kertoi kokemuksiaan siitä, miten häiriköt terrorisoivat koko luokan koulunkäyntiä ja kuinka joissakin Espoon kouluissa oppilaat käyttävät kovaa väkivaltaa.
Lue myös:
Länsiväylä kysyi espoolaiskoulujen rehtoreilta, onko heidän johtamissaan kouluissa merkkejä väkivallasta tai nöyryytysilmiöstä, jota isät kuvasivat haastattelussa.
Kuudestatoista kyselyn saaneesta rehtorista vastauksia tuli neljältä.
Vastausprosentti jäi pieneksi, vaikka rehtoreille kerrottiin, ettei uutisoinnissa paljasteta vastaajien nimiä ja kouluja.
Koulua pidetään erittäin turvallisena paikkana."
Vastauksia antaneet rehtorit vakuuttavat, että jokainen ongelmatilanne ja kiusaaminen otetaan heti käsittelyyn osapuolten ja huoltajien kanssa.
Väkivaltatapauksissa rehtori ja koti ovat aina mukana. Oppilaiden kuuleminen on tärkeää.
– Jokainen tilanne on omanlaisensa. Osalliset selvitetään sekä se, mitä on tapahtunut. Lisäksi ollaan yhteydessä niihin huoltajiin, joiden lasta asia koskee ja tarvittaessa ollaan yhteydessä muihin viranomaisiin, kertoo eräs rehtori.
Käytäntöön kuuluu, että asia sovitellaan tai käytetään lisäksi lainmukaisia kurinpitorangaistuksia, joita ovat esimerkiksi kasvatuskeskustelu ja jälki-istunto.
Vakavammissa tapauksissa voidaan antaa kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen, yksi rehtori kirjoittaa.
– Niissä harvoissa tapauksissa, jolloin tilannetta ei saada koululla ratkaistua tai huoli kasvaa suureksi, yhteyttä otetaan lastensuojeluviranomaisiin, yhdestä koulusta vastataan.
Oppilaiden riidat voivat joskus kärjistyä väkivaltaiseksi kun tunteet kuumenevat.
– Näitä on onneksi harvoin. Enemmän näkyy sitä, että käytetään uhkaavaa kieltä ja todella ikävää nimittelyä. Sanotaan hyvinkin matalalla kynnyksellä kommentteja toiselle ajattelematta sanojen vakavuutta ja sitä, mitä ne toisessa voivat aiheuttaa. Jengiytymistä en ole havainnut, kertoo eräs rehtori.
Toinenkin rehtori vakuuttaa, ettei ole havainnut koulussa merkkejä jengiytymisestä.
– Oppilaskyselyn perusteella koulua pidetään erittäin turvallisena paikkana. Oppilaiden välistä nujakointia, kuten tönimistä, esiintyy silloin tällöin. Etninen tausta ei korreloi levottomuuden kanssa, hän kirjoittaa.
Paras keino puuttua tilanteisiin on se, että asioita seurataan ja koulussa toimitaan hyvän ilmapiirin ja vuorovaikutuksen ylläpitämiseksi.
– Järjestämme tunne- ja sosiaalisten taitojen tunteja, keskustelemme ja ohjaamme oppilaita toimimaan sääntöjen mukaisesti sekä kartoitamme yhteistyötahoja yksittäisen oppilaan auttamiseksi.
Yksi rehtori viestittää, että tärkeintä on se, että kaikki koulun aikuiset ovat vastuussa ja puuttuvat tilanteisiin. Samoin yhteistyö huoltajien kanssa ja heidän viesteihinsä reagoiminen on tärkeää. Asiat pitää myös selvittää mahdollisimman hyvin ja niin avoimesti kuin se on mahdollista. Oppilaita pitää kannustaa kertomaan, jos he tietävät kiusaamisesta tai väkivallasta.
– Levottomuus ei välttämättä ole lisääntynyt koronan aikana, mutta nuorten henkinen pahoinvointi on lisääntynyt, muun muassa koulupudokkuus ja mielenterveyden ongelmat, yksi rehtoreista näkee.
Vaikka koulussa ei ole koettu väkivaltaisia tilanteita, vapaa-ajalta tällaista tietoa on kantautunut.
Toinen rehtori sanoo, että fyysistä väkivaltaa ei koulussa näy, mutta oppilaiden piirissä liikkuvat sosiaalisen median viestit saattavat sisältää henkistä väkivaltaa.
Kysymykseen, kaipaatteko tukea koulun ulkopuolelta, vastattiin muun muassa näin: Kaikenlainen yhteistyö järjestöjen ja esimerkiksi poliisin kanssa on aina plussaa ja teemme sitä mielellämme.
Toinen rehtori kirjoittaa, että toivoisin enemmän muitakin toimijoita koulun arkeen. Silloin kun tilanteet kriisiytyvät, poliisi voisi jalkautua opettajien tueksi käsittelemään tilanteen vakavuutta luokkatasolla.