Koulut: Kysyimme Espoon neljän suurimman puolueen edustajilta koulujen tilanteesta. Ongelmat pitää ottaa vakavasti, poliitikot viestittävät.
Perustilanne Espoon kouluissa on kaupunginhallituksen puheenjohtaja Henrik Vuornoksen (kok) mukaan hyvä, mutta ongelmatilanteitakin on.
– Kokoomuksen ryhmä on hyvin tilanteen tasalla ja keskustelemme asioista lähes päivittäin, koska kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtaja Marika Räf (kok.) informoi meitä aktiivisesti.
Länsiväylä kertoi kahden espoolaisisän kokemuksesta joissakin kouluissa esiintyneistä häiriöitä ja väkivallasta. Isät kokivat, ettei tilanteisiin reagoida riittävästi (LV 9.2.).
Vuornos korostaa, että Espoossa on huolehdittava siitä, että kaikki peruskoulut ovat hyviä eikä eriytymistä tapahdu.
– Mahdollisiin väkivaltatilanteisiin pitää olla tiukka linja. Mikäli rikoksen tunnusmerkit täyttyvät yli 15-vuotiaiden osalta, asia on vietävä poliisille. Nuorempien osalta poliisin kanssa tehtävällä kumppanuustyöllä on lisäarvoa.
Koronapandemian vuoksi kouluissa on Vuornoksen mukaan normaalia isompi joukko oppilaita, jotka tarvitsevat tukea. Tätä varten on onneksi saatu koronatukea valtiolta.
Nämä perheet puolustavat lapsia, vaikka he toimisivat väärin.
Oppimisvaikeuksien taklaamisessa tärkeää olisi, että nykyistä isompi osa maahanmuuttajataustaisista lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen, koska se kehittää heidän suomen taitoaan.
Vuonna 2020 vieraskielisistä lapsista 24,6 prosenttia oli kotihoidontuella, kun vastaava luku suomen- ja ruotsinkielisillä lapsilla oli 16 prosenttia.
– Mahdollisiin ongelmiin pitäisi puuttua varhain, ettei niistä kasva isompia, Vuornos tähdentää.
Aihepiiri on todella vakava ja otettava tosissaan, vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu viestittää.
– Emme halua Ruotsin kehityksen toistuvan täällä. Kouluista ei voi enää säästää. Erityisopetuksen pienryhmiä tulee tarpeen mukaan lisätä, samoin avustajien määrää kouluissa.
Koska esimerkiksi koulupsykologien rekrytoinneissa on suuria haasteita, vihreät ovat Hopsun mukaan ehdottaneet lisääntyvää yhteistyötä nuorisotyön kanssa, jotta jokaisella koululla voisi olla tukena oma nuorisotyöntekijä tai yhteisöpedagogi.
– Nuorilla on korona-ajan jälkeen paljon huolia ja ahdistusta. Niihin kannattaa tarttua ajoissa.
– Nuorten kanssa toimivan poliisin resurssien ja kouluyhteistyön lisääminen sekä jengiytymiseen puuttuminen ovat tärkeitä toimia, mutta niiden rinnalla pitää kunnan tehdä paljon, jottei yksikään uusi nuori liity jengeihin.
Harrastusten Suomen malli nähdään vihreissä hyvänä asiana, joka tuo mahdollisuuksia löytää jokaiselle nuorelle harrastusporukka. Näin kaikkien ystäväpiiri monimuotoistuu, syntyy onnistumisen elämyksiä ja kokemus pärjäämisestä ja kuulumisesta joukkoon.
Maahanmuuttajataustaisten valmistavan opetuksen tulisi vihreiden mukaan jatkua tarvittaessa kaksi vuotta.
– Perheitä pitää tukea aiemmin ja enemmän. Monella tulijalla voi olla traumataustaa, kantaväestöllä taas esimerkiksi päihdeongelmia. Kaikenlaiset perheet tarvitsevat tukea, sillä lapset elävät näiden tilanteiden ympäröiminä, Hopsu muistuttaa.
Ongelmat kouluissa johtuvat osin siitä, että opettajilla on yhä vähemmän aikaa keskittyä lasten ja nuorten kasvattamiseen, koska aikaa menee kaikenlaiseen muuhun, SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Sistonen näkee.
Sistonen on ennen nykyistä työtään työskennellyt 27 vuotta liikunnan- ja terveystiedon opettajana ja opettanut myös tarkkailuluokkien oppilaita.
Jossain vaiheessa opettajan työ muuttui Sistosen mukaan radikaalisti sen vuoksi, että joka tunnin jälkeen piti kirjata asioita ja lähettää Wilma-viestejä. Byrokratia uuvuttaa.
– Opettajien pitäisi pystyä myös kasvattamaan eikä pelkästään opettamaan, Sistonen sanoo.
Hankalia tilanteita syntyy, koska kouluissa on oppilaita ja heidän vanhempiaan, jotka tuntevat oikeutensa, mutta unohtavat velvollisuutensa.
– Nämä perheet puolustavat lapsia, vaikka he toimisivat väärin.
Sistonen on huolissaan siitä, että yhä nuorempia houkutellaan jengeihin.
– Alaikäisiä houkutellaan tekemään likaiset työt, koska he eivät saa rangaistusta. Mikä on nuoren kohtalo, jos hän jo 13–14 -vuotiaana sekaantuu huumeisiin? Tämän takia vahva varhainen puuttuminen ongelmiin on tärkeää.
Yksi keino pitää nuorista huolta on taata ainakin yksi mielekäs harrastus. Sistonen korostaa myös, että koulun pitää olla kaikille turvallinen paikka.
Perussuomalaiset näkevät, että tehokkain keino turvata nuorten tulevaisuutta on rajoittaa ongelmia aiheuttavaa maahanmuuttoa. Espoon resurssit lievittää ongelmia heikkenevät taloustilanteesta johtuen. Tilanne luokissa ja kaduilla uhkaa PS:n mukaan pahentua.
– Vaikka haastavammista maahanmuuttajaryhmistä vain pieni osa aiheuttaa merkittäviä ongelmia, kuten Ruotsissa, yhteiskunnalliset vaikutukset ovat valtavat, valtuustoryhmän puheenjohtaja Henna Kajava huomauttaa.
Perussuomalaisten mielestä ongelmia on hyvin hankala ratkaista kouluissa, koska niihin vaikuttavat niin monet tekijät, kuten heikko kielen osaaminen ja keskittymishäiriöt. Kajavan mukaan myös kulttuurien väliset arvokonfliktit aiheuttavat tutkitusti häiriökäyttäytymistä, eikä kansainvälisen gangsta-kulttuurin leviämistä voida oikein estää.
– Rikosvastuuiän alittavat väkivaltaiset nuoret tulee saada kuriin lainsäädäntöä muuttamalla, koska muuten väkivalta jatkuu. Tässä tulee käyttää sekä kovia että pehmeitä keinoja. Kouluissa häiriökäyttäytyvät lapset ja nuoret tulee siirtää sope-luokille. He voisivat päästä taas normaaliluokille, jos parantavat tapansa, pääkaupunkiseudun kouluissa työskennellyt Kajava ehdottaa.
– Nykyisellään häiriköt voidaan siirtää vain vanhempien suostumuksella tai kasvun- ja oppimisen lautakunnan päätöksellä.
Kajavan mukaan perusteettomat rasismisyytökset ovat osa ongelmaa. Perheiltä on tullut viestiä, että vakavissa väkivaltatapauksissa tekijät yrittävät tehdä tyypillisesti uhrista syyllisen vetoamalla rasismiin.