Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Rehtori vakuuttaa, ettei kouluväkivallasta vaieta – ”Väkivallalla uhkaaminen näkyy joskus myös meillä”

Ruusutorpan koulun rehtori Aaro Partanen kertoo, ettei kouluväkivallasta vaieta, sitä valitettavasti joskus koulumaailmassa ilmenee. Hän ei ehtinyt vastata Länsiväylän aiheesta sähköpostitse lähettämiin kysymyksiin (LV 12.2. 2022).

– Väkivallalla uhkaaminen näkyy joskus myös meillä, Partanen sanoo.

– Oppilaille saattaa tulla ylilyöntejä, vaikkapa “huonosta läpästä”, väärinymmärryksistä tai taitamattomuudesta vuorovaikutustilanteissa. Kun ne ovat tiedossa, ne selvitetään ja sovitellaan. Tarvittaessa näissä tilanteissa on muita verkostoja mukana esimerkiksi opiskeluhuolto, poliisi tai lastensuojelu. Oppilaan yksityisyydensuojan vuoksi nämä tapaukset eivät ole suuren joukon tiedossa.

Partasen mukaan lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Pahoinvointi ei aina näy väkivaltaisuutena, vaan esimerkiksi ahdistuksena, masennuksena tai poissaoloina.

Ryhmässä toimimisen taitoja jouduttiin opettelemaan uudelleen myös koronapandemian tuomien etäopetusjaksojen jälkeen.

Partanen ei näe koulussaan vastakkainasettelua eri kieli- ja kulttuuriryhmien välillä.

– Jokainen perhe muodostaa oman kulttuurisen yksikkönsä. Toisaalta saman perheen sisälläkin voi olla hyvin eri tavalla käyttäytyviä lapsia eikä syy tähän välttämättä selviä.

Osalla pahoinvoivista oppilaista voi olla traumataustaa. Pakolaistaustainen on saattanut tulla sodan jaloista, mutta yhtä lailla trauman on voinut aiheuttaa perheen sisäinen väkivalta, sairastumiset tai läheisen kuolema.

– Kun olemme samalla puolella perheen kanssa, ei ole kuin voitettavaa. Aina perheet eivät kuitenkaan halua ottaa tukea vastaan.

Konfliktitilanteita sovitellaan erilaisin sovittelumenetelmin. Hankalampia konflikteja sovitellaan restoratiivisella sovittelulla. Se on rikospuolelta koulumaailman tarpeisiin kehitetty sovittelumalli. Tähän on koulutettu jo lähes 20 koulun opettajaa.

Koululla tähän arki-, vertais- ja aikuissovittelua järeämpään restoratiiviseen sovitteluun päätyy yksittäisiä tapauksia.

– Itselleni sovitteluun tulleet tapaukset eivät ole olleet väkivaltatapauksia. Usein tilanteet ovat lähteneet ajattelemattomasta toiminnasta ja tilanteet ovat kärjistyneet, kertoo restoratiivisen sovittelukoulutuksen käynyt luokanopettaja Anu Hausen.

– Joidenkin tilanteiden edessä tarvitsemme koulun tukien lisäksi muiden verkostojen apua esimerkiksi sosiaalitoimelta tai terveydenhuollosta.

Erityisluokanopettaja Tuula Kupilan mukaan opettajilla on keinot oppimisrauhan säilyttämiseen.

Koulussa tehdään luokka-asteyhteistyötä, jolla vahvistetaan koko ikäluokan yhteenkuuluvuutta. Oppilaita voidaan tukea joustavilla opetusryhmillä, ohjata esimerkiksi rinnakkaisluokan tunnille.

– On absurdi ajatus, ettei riitoja syntyisi. Siksi me olemme täällä, että niiden tullessa voimme turvallisesti niitä sovitella. Ne ovat hienoja hetkiä oppia, muistuttaa Kupila.