Jättiuudistus leikkaa Espoon kaupungin tuloja enemmän kuin menot pienenevät

Espoon kaupunki valmistautuu siirtämään satoja kiinteistöjä ja vuokrahuoneistoja, tuhansia erilaisia sopimuksia sekä noin 4 950 työntekijää Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelukseen, kun sote-uudistus astuu voimaan 2023 alussa.

Kaupunginhallitus käsitteli jättimäistä organisaatiomuutosta kokouksessaan maanantaina.

Siirrettävistä henkilöistä noin 4 000 työskentelee hyvinvoinnin ja terveyden toimialalla ja 671 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Loput siirtyvät kasvun ja oppimisen sekä kaupunkiympäristön toimialalta ja konsernihallinnosta. Hallinnon väkeä siirtyy vajaat 100 henkilöä.

Valmisteluasiakirjoista käy ilmi, että siirrettävän henkilöstön palkkojen summa on liki 239 miljoonaa euroa ja lomapalkoista kertyvää lomapalkkavelkaa on 30,5 miljoonaa.

Kaupungin suorassa omistuksessa olevia huoneistoja on määrä siirtää yhteensä 151, osakehuoneistoja 53 ja vuokratiloja 224 kappaletta. Näiden arvoksi arvioidaan noin 40,4 miljoonaa euroa.

Lisäksi siirtoon kuuluu yli 500 asuntoa, jotka ovat hyvinvoinnin toimialan asiakkaiden käytössä sekä Y-säätiöltä vuoratut yli 400 vuokra-asuntoa. Vuokrien kokonaisarvo on yli 6,2 miljoonaa euroa vuodessa.

Suurimmat siirtoerät tulevat sote-kuntayhtymien peruspääomista, joita arvioidaan olevan liki 70 miljoonan arvosta.

Irtaimistoa, joka käsittää muun muassa koneet ja laitteet, ollaan siirtämässä liki 16 miljoonan euron tasearvosta ja leasing-vastuita noin 9,3 miljoonan euron edestä.

Suuria siirtoeriä tulee myös erilaisista rahoitus- ja leasing-sopimuksista, jotka koskevat muun muassa ICT-laitteita.

Erilaisia hankintasopimuksia hyvinvointialueelle ehdotetaan siirrettäväksi liki 1 300. Lisäksi Espoolla on liki 1 150 hankintasopimusta, jotka se haluaisi jakaa hyvinvointialueen kanssa.

Taloudellisesti sote-uudistus kohtelee Espoota kielteisesti. Noin 4 700 asukkaan vuosivauhdilla kasvavan kaupungin talous joutuu entistä tiukemmalle, sillä muutos leikkaa tuloja enemmän kuin menoja siirtyy pois kaupungin kontolta.

Kaupungin oman alustavan arvion mukaan Espoon nettomenetys olisi 115 miljoonaa euroa. Tästä valtion on määrä korvata pysyvällä muutosrajoittimella 60 prosenttia eli 69 miljoonaa euroa.

Sote-uudistuksen kuntakohtaiset muutokset on tarkoitus rajata enintään 60 euroon asukkaalta siirtymävaiheen lopussa 2027.

Lisäkuluja Espoolle voi tulla lainamenoista, sillä Espoo-konsernin 5 miljardin euron tasolle nouseva lainakanta jää kaupungin vastuulle pois lukien HUS:n ja muiden sote-kuntayhtymien lainat. Jos talouden tunnusluvut heikkenevät, on korkokuluissa nousupaineita.