Yli 40 000 altistuu melulle – pitäisikö Kehä I:n nopeusrajoitusta laskea?

Liikenne: Suomen vilkkain väylä jylisee yli raja-arvojen. Jos nopeusrajoituksia laskettaisiin, melulle altistuvien määrä laskisi tuhansilla.

Kehä I:n varrella asuu arviolta yli 40 000 ihmistä, jotka altistuvat jatkuvasti yli 55 desibelin (dB) melulle. 55 dB on raja-arvo melulle asumiseen tarkoitetuilla alueilla.

Mikäli Kehä I:n nykyiset 80 km/h-rajoitusalueet laskettaisiin nopeuteen 70 km/h, yli 55 dB:n melulle altistuvien joukko laskisi reilulla 3 000 ihmisellä, noin 8 prosenttia.

Jos nopeusrajoitusta pudotettaisiin pudotettaisiin vielä enemmän, tasolle 60 km/h vähenisi yli 55 dB:n melulle altistuvien joukko yli 6 000 asukkaalla eli noin 15 prosenttia.

Tämä selviää ely-keskuksen viime vuoden lopulla julkaisemasta selvityksestä, jossa tarkasteltiin ajonopeuksien alentamisen vaikutuksia meluun, hiilidioksidipäästöihin, turvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen. Kehä I oli yksi tarkastelun kohde.

Myös autojen määrä Kehä I:llä laskisi, sillä osa hakeutuisi vaihtoehtoisille reiteille tai muihin kulkuvälineisiin, jos ajonopeuksia laskettaisiin. Ajonopeuksien laskeminen vähentäisi myös hiilidioksidipäästöjä.

Tällaisia nopeusrajoitusten alentamisia ei ole kuitenkaan suunnitteilla, kertoo liikenteen ympäristövastaava Arto Kärkkäinen Uudenmaan ely-keskuksesta.

– Mitään päätöstä, että nopeusrajoituksia lähdettäisiin laskemaan ei ole tehty. Sellainen olisi viime kädessä valtakunnallisen tason linjaus, Kärkkäinen sanoo.

Nopeusrajoitusten alentamisen haittavaikutus olisi matka-ajan kasvaminen maan vilkkaimmalla väylällä. Selvityksen mukaan matka-aika 24 kilometrin Kehä I:llä lisääntyisi 1,4 minuutilla (70km/h) tai 4,5 minuutilla (60km/h) nykyiseen verrattuna.

Väylävirasto ja ely-keskus vastaavat liikenteen sujuvuudesta, nopeusrajoituksista ja meluntorjunnasta maanteiden varrella, joihin Kehä I kuuluu.

Nykyiset 60km/h ja 70km/h nopeusrajoitukset Kehä I:n itäpäässä ja Espoon rajalla turvaavat liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta tasoristeyksien ja tunnelin läheisyydessä.

– Kehä I:n automaattinen nopeudenvalvonta on myös yksi keino vähentää painetta nopeusrajoitusten alentamiselle. Se tasaa ja alentaa liikennevirran nopeutta ja vaikuttaa myös meluun ja päästöihin, Kärkkäinen sanoo kehälle 2015 tulleista peltipoliiseista.

Kärkkäinen toteaa, että vaikka nopeusrajoitusten laskemisella saatu meluhyöty olisi laaja, jäisi se noin 2–4 desibeliin.

Meluaidoilla voidaan päästä jopa 20 dB:n melutason vähennyksiin, tosin ne kohdistuvat hyvin rajatuille alueille, jolloin kustannukset asukasta kohti ovat korkeat – ja valtion varat melusuojaukselle ovat olemattomat.

– Melusuojausta on toteutettu lähes ainoastaan erikseen valtion talousarviossa nimettyjen isojen liikenneverkon kehittämisinvestointien yhteydessä.

Paikallisia tarpeita olisi monissa eri kohteissa, mutta määrärahoja ei.

– Uudenmaan ely-keskus ei tällä hetkellä käytössään olevalla rahoituksella pysty toteuttamaan juuri lainkaan erillisiä meluntorjuntakohteita.

Kehä I on Suomen vilkkain väylä, jolla ajaa yli 60 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tien reunamilla asutuilla tonteilla voidaan mitata jopa 60–65 dB:n lukemia aamusta iltaan, eikä jylinä merkittävästi vaimene öisinkään. Laajemmilla, tietä reunustavilla alueilla liikenteen pauhu on 55–60 desibelin luokkaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut