Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Espoossa kunnostettiin puistoa kaksi vuotta, nyt vesi tulvii kulkureiteille – Saa tulviakin, sanoo kaupunki

Vesi on viime aikoina tulvinut Espoossa monin paikoin kulkuväylillä, myös puistoissa.

Näin on muun muassa Laaksolahdessa sijaitsevassa Kuttulammen puistossa, jossa päättyi hiljattain kaksi vuotta kestänyt perusteellinen kunnostus. Asukkaiden suosimaan puistoon lammen ympärille rakennettiin muun muassa pitkospuita, näköalatasanne ja uusi ulkoilureitti. Valaistus on uusittu kokonaan ja laajoilta alueilta poistettiin vieraslajeja.

Nyt puisto on ajoittain tulvinut niin, että näköalatasanne, pitkospuut ja reitit ovat olleet ajoittain veden vallassa.

Ympäristösuunnittelija Heli Enberg Espoon kaupungilta kertoo, että näin saakin olla.

– Vesi saa Espoossa tulvia puistoreiteille. Niiden suunnittelun lähtökohta ei ole se, että reitit eivät koskaan jäisi veden alle. Jos näin haluttaisiin, reittien rakentaminen olisi todella paljon kalliimpaa, kun ne pitäisi rakentaa korkeiden vallien päälle, Enberg selvittää.

Vastaavia, ajoittain veden alle jääviä ulkoilureittejä Espoossa on Enbergin mukaan monissa paikoissa. Esimerkiksi Rantaraitilla tulvii, jos merivesi on korkealla ja tulee oikeasta suunnasta.

Kirkkojärven kohdalla olevalle ulkoilureitille nousee tulvavesi ajoittain. Myös Espoon keskuspuiston latuja ja ulkoilureittejä on tällä hetkellä veden peitossa.

Kuttulampi on luontaisesti laakson pohjalle muodostunut vesistö, jonka vedet valuvat läheiseen Lippajärveen. Enbergin mukaan siellä on tulvinut aina.

– Oli tiedossa, että vesi tulee nousemaan korkealle myös korjauksen jälkeen. Kuttulampi on aika umpeen kasvanut. Kun vettä sataa paljon ja maa on jäässä tai jo valmiiksi niin kostea, ettei se vedä enää vettä, vesi nousee, Enberg sanoo.

Kuttulammen ruoppaamista selvitettiin Enbergin mukaan perusteellisesti ennen peruskorjaukseen ryhtymistä. Se hylättiin kuitenkin useista syistä.

– Alueen asukkailta saadun tiedon mukaan lampeen on vuosikymmeniä sitten ajettu rakennusjätettä ja sedimenteistä löytyi tutkimuksissa epäpuhtauksia. Ruoppauksessa nämä olisivat lähteneet liikkeelle ja valuneet Lippajärveen. Ruoppaus olisi myös ollut liian kallis. Lisäksi ruoppausjäte olisi pitänyt jättää puiston alueelle kuivumaan siihen saakka, että se olisi voitu kuljettaa ongelmajätteenä pois alueelta, Enberg selvittää.