Vaikka Venäjä on miehittänyt Tshernobylin ydinvoimalan, Suomessa voi olla rauhallisin mielin. Näin sanoo apulaisjohtaja Tomi Routamo Säteilyturvakeskuksen (STUK) ydinvoimalaitosten valvontaosastolta.
Ukrainasta kerrottiin torstai-iltana, että venäläisjoukot olivat saaneet Tshernobylin ydinvoimalan haltuunsa. Ukrainan presidentin kanslian neuvonantaja Myhailo Podolyak sanoi uutistoimisto Reutersille, ettei ole takeita, että ydinvoimala olisi turvallinen.
Routamon mukaan ei kuitenkaan ole vaaraa, että vuoden 1986 onnettomuus voisi toistua.
– Ei siellä ole sellaista potentiaalia samalla tavalla vapautua aineita ja kulkeutua kauas. Jos reaktorin jäänteille ja alueella olevalle polttoaineelle tapahtuisi jotakin, vaikutukset jäisivät paikallisiksi. Totta kai siellä oleva aine on todella säteilevää ja jos sitä leviäisi alueelle, se vaikeuttaisi alueesta huolehtimista. En kuitenkaan näe, että säteilyä voisi sieltä kulkeutua pitkälle.
Routamo huomauttaa, että aivan ydinvoimalan läheisyydessä ei asuta ja kauempana Tshernobylin kaupungissakin asumista on rajoitettu.
Säteilyturvakeskus seuraa tapahtumia Ukrainassa.
Se antaa aikaa reagointiin.
Apulaisjohtaja Tomi Routamo, STUK
– Jos tulee säteilyuhkaa, voimme tiedottaa suomalaisia Ukrainassa. Siihen olemme varautuneet. Ja totta kai jos jotain muuta tulisi, osaisimme kertoa tilanteesta, Tomi Routamo sanoo.
Maassa on neljä sähköä tuottavaa ydinvoimalalaitosta, joissa on yhteensä viisitoista reaktoria. Ukrainan sähköntuotannosta puolet tulee ydinvoimasta.
Routamon mukaan nykyaikainen ydinvoimalalaitos todennäköisesti ei vaarantuisi, vaikka siihen osuisi esimerkiksi harhalaukaus. Mediatietojen mukaan Ukraina on lisännyt ydinvoimaloiden suojausta sotilaallista iskua vastaan, mutta tarkkoja tietoja suojauksesta ei turvallisuussyistä ole kerrottu julkisuuteen.
Routamo toteaa, että on mahdoton arvioida, mitä tapahtuisi, jos Venäjä tekisi iskun tarkoituksellisesti ydinvoimalaan.
– Tällaisia rauhanomaiseen ydinenergian tuotantoon tarkoitettuja ydinvoimaloita ei ole suunniteltu sotilaallisia iskuja vastaan. Ne kyllä kestävät hyvinkin paljon, koska niiden pitää kestää erilaisia äärimmäisiä luonnonilmiöitä, kuten maanjäristyksiä ja voimakkaita myrskyjä. Kyllä ne vahvoja rakennelmia ovat, mutta ne eivät kestä, jos niihin kohdistetaan sotilaallisia iskuja.
Ukrainan toimivat ydinvoimalat eivät Routamon mukaan sijaitse Venäjän tämänhetkisellä hyökkäysalueella.
Vaikka Venäjä iskisi ydinvoimalaan, Suomessa ei Tomi Routamon mukaan tarvitsisi olla huolissaan.
– Ei ole sellaista uhkaa, että laitoksista tänne tulisi sellaisia määriä, että niistä olisi vaaraa.
Ydinvoimaloiden turvallisuutta on parannettu Tshernobylin ja myös Fukushiman jälkeen. Ukrainan nykyiset ydinvoimalat ovat Routamon mukaan hyvin erilaisia kuin Tshernobylin laitos ja samantyyppisiä kuin Loviisan ydinvoimala.
– Niissä on esimerkiksi jäähdytysvettä aika paljon reaktorin tehoon nähden. Se antaa aikaa reagointiin.
Tshernobylin onnettomuus muistetaan Suomessa muun muassa siitä, että Neuvostoliitto salasi tapahtumat usean päivän ajan. Tänä päivänä vastaavaa ei enää tapahtuisi, Tomi Routamo sanoo.
– Kyllä näin uskoisin. Toiminnassa on esimerkiksi Euroopan-laajuinen mittausverkosto ja meillä on yhteys Ukrainan viranomaisiin eli voisimme heiltäkin saada suoraan tietoa. Lisäksi on ilmoitusvelvollisuus kansainväliselle atomienergiajärjestölle.
Velvoitteet eivät Routamon mukaan poistu sotatilanteessakaan, vaikkakin sota voi vaikeuttaa tiedon välittämistä.
Suomi mittaa säteilyä jatkuvasti myös itse. Mittarit ovat Routamon mukaan äärimmäisen herkkiä.
– Fukushimastakaan ei tullut sellaisia määriä päästöjä, joilla olisi ollut Suomessa ympäristön, turvallisuuden tai terveyden kannalta mitään merkitystä, mutta niitäkin pystyttiin mittaamaan.
