Ylen tilaama uutuusdokumentti paljastaa: Apteekki myi viskiä, konjakkia, viiniä ja pirtua – tuomarit tekivät töitään humalassa

Historia: Kieltolain aikaan salakuljettajat pitivät Suomen viranomaisia pilkkanaan. Tosin tuomaritkaan eivät uuden historiadokumentin mukaan jakaneet oikeutta aina selvin päin.

Tätä saa, kun Yle tilaa kahdelta historiantutkijalta, ex-ministeri Sampo Terholta ja toimittaja Toni Viljanmaalta Kieltolaki-dokumentin. Se jyrää suomalaista mielenmaisemaa ja hämmentää myös käsitystämme nuoren tasavallan pääkaupungista sata vuotta sitten.

Dokumentin uutuusarvoa lisää laskelma siitä, mihin valuivat rahat, kun kieltolaki-Suomi hukutettiin viinaan salakuljetuksen myötä.

Pirtulitra maksoi Saksassa kolme markkaa, laivalla 5–7 markkaa ja maissa 50 markkaa. Varpusiin (taskumatteihin) pakattuna litrahinta nousi 120 markkaan ja Rovaniemen tasalla 300 markkaan.

Pimeä bisnes sai voimansa Suomen aluevesirajojen ulkopuolelle syntyneestä kelluvasta ”taxfreestä”.

Ankkurissa odottivat emäalukset, joista pikaveneet hakivat viinalastejaan. Pirtu tuli etupäässä Saksasta ja Puolasta. Puhuttiin kuitenkin "virolaisesta". Suomi oli suomettunut eikä halunnut ärsyttää tärkeää poliittista ja kaupallista kumppania, Saksaa.

Kieltolaki astui voimaan 1.6.1919. Toukokuun 31. päivänä juotiin viinaa kuin viimeistä päivää. Myytävää jäi jäljelle ja sitä tuli laillisesti lisää esimerkiksi lääkinnällisiin tarkoituksiin.

Erottajan apteekki piti hyvää huolta kansalaisten hyvinvoinnista. Vuonna 1925 se myi 7 000 pirtupullon lisäksi: 5 000 pulloa konjakkia, 3 000 pulloa viskiä, 10 000 pulloa väkeviä viinejä ja 12 000 pulloa mietoja viinejä. Erottajalla vuodesta 1892 toiminut apteekki muutti Stockmannille 1994.

Ennätysvuonna Suomen kaikkien apteekkien pirtunmyynti oli 1,2 miljoonaa litraa. Määrästä saisi kolme miljoonaa litraa Koskenkorvaa. Vertailun vuoksi: Viime vuonna Alko myi vähemmän Kossua.

Sata vuotta sitten viinaa sai käytännössä 24/7. Ulkomaanliikenteen laivoissa saattoi piipahtaa laillisesti.

Ravintoloissa anniskelu tapahtui joko henkilökunnan omana bisneksenä tai niin, että työnantaja pakotti alaiset laittomuuksiin. Lisäksi asiakkaille sallittiin omia eväitä, joita jatkettiin Pommacilla ja teellä.

Katukauppa oli monen köyhän elinkeino ja jopa 100 000 henkeä sai tuloja laittomasta alkoholista. Suurimmat voitot menivät isoille tekijöille ja ulkomaille Viroon, Saksaan ja Puolaan. Näin kertovat rikoksia tutkineet historioitsijat Risto Pullat ja Mikko Porvali.

Valtiojohdon päivällisillä juotiin. Herrojen istuessa klubeillaan rivikansalaisia raahattiin putkaan kaduilta. Julkisesti juopuneet eli silloiset alkoholirikolliset tukkivat oikeuslaitoksen. Tosin tuomaritkaan eivät dokumentin mukaan jakaneet oikeutta aina selvin päin.

Lainkunnioitus oli mennyt.

Salakuljettajat pitivät viranomaisia pilkkanaan. Vuonna 1928 tulli oli takavarikoinut – nyt retkeilijöiden tuntemaan – Pirttisaaren 343 moottori-, 18 purje- ja 125 soutuvenettä. Autoja oli jäänyt takavarikkoon 247. Yleensä kaluston osti takaisin joku vaurastunut trokari.

Rotia tuli vasta, kun merivartiosto hanki 1930 tehokkaita vartiomoottoriveneitä, joissa oli aseistuksena tykit. Voitiin puhua pirtusodasta.

1932 päättyneen kieltolain aikana tapettiin 40 poliisia, ja muita henkirikoksia tehtiin päivittäin.

Kieltolaki-dokumentti Yle TV1:ssä 3. maaliskuuta alkaen torstaisin kello 19 kolme jaksoa: Nousu, Uho ja Tuho. Yle Areenassa jo 28. helmikuuta.

Mainos: HotLips

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut