Jääkiekko: Jukka Jalonen analysoi, minkä ansiosta Suomi voitti historiallisen olympiakullan. Hän ottaa kantaa myös venäläisiin urheilijoihin sekä Venäjän aloittamaan sotaan.
Pekingin olympialaisissa historiallisen jääkiekkokullan voittaneen Leijona-joukkueen kotiinpaluusta on kulunut nyt vajaat pari viikkoa.
Päävalmentaja Jukka Jalonen on ennättänyt purkaa matkalaukut. Matkalta kertyi tarinoita, jotka suomalaiset muistavat pitkään.
Soitetaanpa päävalmentajalle ja kysytään mitä Suomi teki Pekingissä eri tavoin kuin muut ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
JK: Kerrataan vielä, mikä oli Pekingissä Suomen voittamisen resepti?
JJ: Uskon, että yksikään muu joukkue ei esimerkiksi katso edellistä peliä samalla intensiteetillä kuin me teemme. Meitä on parhaillaan 7–9 analysoimassa ottelua. Emme katso vain jotain ennakkoon paketoituja videoklippejä. Tämä ei ole tunnin juttu, vaan vie aikaa.
JK: Entäpä johtaminen, se on varmasti muuttunut sinullakin kokemuksen myötä?
Tiukassa paikassa saan pelaajat luottamaan itseensä ja osaamiseensa.
Jukka Jalonen
JJ: Eri osa-alueiden valmentajilla on omat tarkat roolinsa pelissä. Minä katson kokonaisuuden perään. Uskon, että osaan viestittää pelaajille sen ytimekkäästi – myös tässä toimimme hyvin eri lailla kuin mikään muu maa.
JK: Entä keskinäinen kunnioitus valmennusjohdon ja pelaajien välillä?
JJ: Olen oppinut lisää luottamuksen synnyttämisestä. Emme halua ylivalmentaa.
Monet huippuvalmentajat kykenevät liekittämään joukkueensa hyvään tunnetilaan. Mutta se ei aina riitä. Vain empatiakykyinen johtaja kykenee saamaan tunteen myös toiminnaksi. Sen Jalonen osaa. Hän ei ole niin sanottu kusipää. Hän osaa pelin.
JK: Suomi päästi tasakentällisin vain kaksi maalia. Tämä tilasto on lyömätön todiste joukkueen yhtenäisyydestä. Luodaanko flow ja rentous turvallisella tunteella olla osana ryhmää?
JJ: Itse olen oppinut sietämään painetilannetta. Varmasti olen siinäkin parempi kuin viisi vuotta sitten. Tiukassa paikassa saan pelaajat luottamaan itseensä ja osaamiseensa.
JK: Entä tulevaisuus. Sinulla on maajoukkueen kanssa sopimusta jäljellä tämän kevään jälkeen 1+1 vuotta. Joko NHL:stä on oltu yhteydessä?
JJ: Ei ole kukaan ollut yhteydessä. Olen hyvin tyytyväinen tilanteeseeni myös tällä hetkellä. Kyllähän se olisi NHL:ssä kiva kokeilla ja kokea se maailma ammatillisesti.
JK: Jännää, että ammattilaisliigan joukkueilla puuttuu rohkeus palkata voittava eurooppalainen valmentaja seuraansa. Siellä on kuitenkin monta joukkuetta, jotka eivät ole voittaneet mitään. Pelaajat kunnioittavat aina voittavaa valmentajaa, vai kuinka?
JJ: Se on totta. Ovat ainakin vastaanottavaisia. Tietävät, että voitot eivät ole sattumaa. Eurooppalainen valmentaja toisi heti uutta virtaa tekemiseen, se on selvä.
JK: Vielä lopuksi: Maailman tilanne muuttui äkisti valtavan olympiavoiton jälkeen. Oletko ennättänyt miettimään, oliko olympiafinaali viimeinen pelisi venäläistä joukkuetta vastaan?
JJ: En sitä tietysti silloin miettinyt, mutta nyt muutama viikko sen jälkeen paljonkin. Olen valmentanut Venäjällä. Kovia pelaajia ja urheilijoita siellä on. Toivottavasti sota loppuu äkkiä. Mutta voi olla, että se [peli] oli viimeinen.