Sotapakolaiset: Anna Liutkon läheiset ovat Ukrainassa ja Venäjällä. Pakolaisen arkea piinaa jatkuva jännitys.
– Olemme rohkeita. Mutta joka kerta, kun soitamme toisillemme se on kuin viimeinen puhelu. Sanomme aina varmuuden vuoksi: Rakastan sinua.
Näin kuvailee pakolaisen arkeaan Suomeen ja Espooseen tällä viikolla saapunut kiovalainen Anna Liutko, 32.
Hänen ukrainalais-venäläisestä perheestään äiti ja sisar elävät nyt Pietarissa. Armeijan palveluksesta eläköitynyt on isä Kiovassa.
Isä on liian vanha asepalvelukseen ja auttaa siksi vapaaehtoisena sairaalassa, Liutko kertoo.
Myös muita Liutkon läheisiä ja ystäviä jäi sodan jalkoihin Ukrainaan.
Kun sosiaalisen median tai Skypen avulla toimiva yhteys heihin aika ajoin katkeaa, jää jäljelle vain toivo.
Luulen, että ensi kertaa elämässä Putin joutuu kokemaan häviön.
– Paras ystäväni oli äskettäin tavoittamattomissa kaksi vuorokautta ilman ruokaa ja vettä. Onneksi sain hänet lopulta kiinni välikäsien kautta, Liutko kertoo.
– Kiovassa kaikki elävät jatkuvassa vaarassa. Isäni talo on noin 10 kilometrin päässä Hostomelin sotilaslentokentästä, jonne venäläiset hyökkäsivät ensimmäisenä.
Asiantuntija-arvioiden mukaan venäläisten sotavoimien lähestyessä Kiovaa, Ukrainan pääkaupungissa eletään nyt kriittisiä päiviä. Ratkaisevista päivistä ei ole välttämättä vielä kyse, sillä ukrainalaisten sitkeä vastarinta on tähän asti pitänyt ja venäläisten joukot ovat kärsineet pahoiksi kuvatuista huoltovaikeuksista.
Anna Liutko pääsi Suomen-rajan yli tiistaina autolla koiransa Fenyan kanssa. Hän kertoo joutuneensa rajalla kovaan puhutteluun, mutta lopulta venäläisviranomaiset eivät löytäneet laillista estettä rajan ylitykselle.
– Minua tentattiin puolitoista tuntia. Olenko vakooja? Missä äitini työskentelee? Missä isäni? Onko minulla amerikkalaisia ystäviä?
Sodan syttyessä Liutko oli sisarensa luona Pietarissa, jonne hän oli tullut sydänvaivoista kärsivän äitinsä kanssa. Äidin ja tyttären matkan tarkoituksena oli ollut saada äidille hoitoa.
– Tarkoituksemme oli olla Pietarissa 10 päivää. Olimme ajatelleet käydä myös Karjalassa. Hyökkäys tuli täytenä yllätyksenä, vaikka olimme nähneet venäläisiä tankkeja ajomatkalla.
– Ukrainassa me kaikki ajattelimme [ennen sotaa], että Putin vain yrittää manipuloida maailmaa.
Pietarissa Liutko kertoo osallistuneensa sodanvastaiseen protestiin. Hän joutui seuraamaan, kun viranomaiset pidättivät osallistujia kovin ottein.
– Se oli aivan hullua! Mielenosoituksissa oli ihmisiä, jotka ovat kokeneet toisen maailmansodan. Heitä pidätettiin, kun he pitelivät kylttejä, joissa sanottiin: Ei sotaa, Liutko kertoo ja näyttää linkin Instagram-tililleen tallentamaansa videoon.
Sosiaalisessa mediassa on kerrottu, kuinka venäläisviranomaiset ovat muun muassa pidättäneet Pietarin mielenosoituksiin osallistuneen Jelena Osipovan.
Ukrainaan ja Venäjään erikoistunut riskianalyytikko Alex Kokcharov kertoo Twitterissä, että Osipova on Lenigradin piirityksestä selvinnyt nainen.
Lenigradissa on arvioitu kuolleen jopa 800 000 ihmistä, kun Natsi-Saksa piiritti sitä 1941–1944.
Anna Liutkolla on vankka usko ukrainalaisten puolustuskykyyn. Lisää voimia häneen valaa ulkomailta tuleva aseapu sekä vapaaehtoistaistelijat, joita Ukrainaan lähtee nyt monista maista – myös Suomesta.
Sodan puhkeamiseen ei Liutkon mukaan Ukrainassa uskottu, sillä kukaan voinut kuvitella Vladimir Putinin siihen ryhtyvän.
– Putin on hullu. Luulen, että ensi kertaa elämässä hän joutuu kokemaan häviön, Liutko sanoo muttei kenenkään tavoin osaa arvioida, kuinka paljon kärsimystä on edessä.
Liutko kertoo syntyneensä Venäjällä ja muuttaneensa perheensä kanssa Ukrainaan 6-vuotiaana. Viimeiset vuodet hän on työskennellyt yksityisyrittäjänä ja tuottanut lasten opetusvideoita Youtubelle. Useilla kielillä toteutettuja videoita voi katsella myös suomeksi.
Espoossa Liutko sai väliaikaisen asunnon Merja Kaitueen perheen kotoa.
Koska pakolaisajasta näyttää tulevan pitkä, hän suunnittelee jatkavansa matkaa joko sukulaistensa luo Baltiaan tai ruotsalaisten ystäviensä luo Ruotsiin.
Moni asiantuntija arvioi, että sodan kulkuun voi vaikuttaa ratkaisevasti se, miten Putinia tähän asti tukeneet oligarkit sekä tavalliset venäläiset reagoivat länsimaiden asettamiin ennennäkemättömiin talouspakotteisiin.
Liutkon mukaan valtaosa tavallisista venäläisistä on elänyt vuosia valtiollisen propagandan kohteena. Jopa pienissä kylissä Siperiassa on mukauduttu ajattelemaan, että länsi ja Nato uhkaavat venäläisiä.
Tällä hetkellä Venäjän valtiolliset kanavat julkaisevat propagandauutisia, joiden mukaan ukrainalaiset pommittavat itseään ja venäläiset eivät ole tappaneet ketään, Liutko sanoo.
– Noin 70 prosenttia venäläisistä kannattaa sotaa. Pietarissa mielenilmauksiin osallistui ehkä 4 000 ihmistä. Se on pieni määrä miljoonakaupungissa.
– Minua ihmiset nimittivät kadulla 'fasistiksi' ja 'fasistikoiraksi'.
Liutko arvioi, että vaikka ukrainalaiset pakenevat nyt sotaa laajalti, Suomeen heitä ei ehkä tule kovin paljon. Suomi voi toimia kauttakulkumaana, kun lentoliikenne Venäjältä on poikki.
– Moni Venäjällä työskentelevä ukrainalainen jää ehkä paikalleen, sillä heidän pitää ansaita rahaa perheilleen.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan noin miljoona ukrainalaista on paennut maasta. Suomessa maahanmuuttoviranomaiset ovat valmistautuneet ottamaan heitä vastaan, joskin myös viranomaisten arvio on, että ukrainalaisia hakeutuu eniten muualle Eurooppaan.
Moni ukrainalainen pakenee maihin, joissa heidän maanmiehiään ja -naisiaan elää jo entuudestaan paljon.
Suomen viranomaisia ja suomalaisia Anna Liutko kiittää lämpimästi.
– Joka paikassa minne olen mennyt olen saanut erittäin hyvää kohtelua. Suomalaiset rajavartijat päästivät minut maahan ja antoivat ’green cardin’, vaikka vakuutukseni ei ollut kunnossa, hän sanoo.