Husin long covid -klinikalla on havaittu selvä muutos tämän talven aikana

Korona: Long covid -tapausten määrä kääntyi laskuun. Potilaat ovat kertoneet, ettei heidän oireitaan oteta aina vakavasti.

Koronan pitkäaikaista oireista kärsivien potilaiden lähetteet ovat vähentyneet talven aikana selvästi. Husin long covid -poliklinikalla ei ole enää samanlaista ruuhkaa kuin syksyllä kesälomien jälkeen.

– Rokotteilla näyttäisi olevan vaikutusta asiaan. Maailmalla on ennakoitu, että omikron aiheuttaisi vähemmän myös pitkäaikaisia oireita, mutta varmuutta tähän saadaan vasta maaliskuussa, sanoo poliklinikan ylilääkäri Helena Liira Husista.

Poliklinikalla on hoidettu viime ja tänä vuonna noin 200 potilasta. Suurin osa potilaista on työikäisiä, joilla on vaikeuksia työssä jaksamisessa.

Kolmannes potilaista on ollut täysin työkyvyttömiä ja puolet osittain työkyvyttömiä. Liira sanoo, ettei long covid uhkaa laajasti suomalaisten työkykyä.

– Kun on muutama sata osittain työkyvytöntä, en pidä sitä isona lukuna. Eiköhän tästä hyvin selvitä, ylilääkäri pohtii.

Yleisiä long covidin oireita ovat päänsärky, uupumus ja sydämentykytys. Oireet muistuttavat esimerkiksi influenssan jälkioireita.

– Aivosumu on kuitenkin korostunut long covidissa. Siitä ei ole puhuttu aikaisemmin näin paljon. Se tarkoittaa sumuista oloa, jossa muisti ei toimi, eikä ihminen ole yhtä skarppi. Voi olla vaikea löytää sanoja, tavarat ovat hukassa ja keskittyminen on vaikeaa, Liira listaa.

Helena Liira tietää, että moni long covid -potilas kokee saavansa oireista itselleen negatiivisen leiman.

– Potilaat sanovat, ettei heitä ole otettu vakavasti, koska löydökset eivät näy testeissä. Kyseenalaistamista on ollut ammattilaistenkin keskuudessa. Tämä on kuitenkin todellinen oireyhtymä, ylilääkäri tähdentää.

Liira ei osaa sanoa, miksi iäkkäämpien potilaiden osuus on pieni. Hyvin nuoria potilaita poliklinikalla ei ole käynyt. Liira sanoo, että tuore tanskalaistutkimus teki mielenkiintoisia havaintoja nuorten covid-oireista.

– Long covid -potilailla oli enemmän pitkäaikaisia oireita, mutta lyhytaikaisia oireita oli vähemmän. Niillä nuorilla, jotka olivat sairastaneet, elämänlaatu oli parempi, koska heidän ei ole tarvinnut noudattaa rajoituksia. Covidilta säästyneet ovat noudattaneet rajoituksia enemmän ja se on rajoittanut elämää. Tutkimus oli oikein laadukas ja hyvä.

Liira korostaa, että long covid ei jää ihmiselle pysyväksi vaivaksi.

– Virus töytäisee hermostoa ja häiritsee sitä, mutta se ei pääse aivoihin. Long covidilla on paranemistaipumus.

Yleensä paranemiseen menee useampia kuukausia. Pisimmillään oireet ovat kestäneet puolitoista vuotta.

– Silloin on tärkeä tehdä tutkimusta, voiko olla muita sairauksia selittämässä näitä oireita.

Long covidiin ei ole täsmälääkettä. Potilaiden kuntoutuksessa on moniammatillinen tiimi, johon kuuluu muun muassa kaksi lääkäriä.

– Tärkeää on toivon tuottaminen ja keskushermoston rauhoittaminen. Fysioterapeutti antaa hengitysharjoituksia ja ohjaa liikkeelle lähtemiseen ja rentoutumiseen. Psykologi tukee jaksamista ja tekee muun muassa muistitestejä.

Liira uskoo, että poliklinikalla riittää potilaita vielä ainakin tämän vuoden ajan.

– Varmasti töitä jää ensi vuodellekin.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut