Hyvinvointialue: Lautakunnille ei jää alkuvaiheessa juuri itsenäistä päätösvaltaa.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päätöksenteko tulee hallintosäännön mukaan olemaan vähemmän demokraattista kuin kunnissa.
Tämä johtuu siitä, että hallintosääntö on ensivaiheessa keskittämässä valtaa varsin voimakkaasti aluehallitukselle sekä hyvinvointialuejohtajalle, joka valitaan myöhemmin.
Toisin kuin kunnissa, hyvinvointialueen lautakunnille ei tässä vaiheessa tulossa käytännössä lainkaan itsenäistä päätösvaltaa.
Miksi näin? Kysyimme asiaa hyvinvointialueen virkamiehiltä ja poliitikoilta.
Hyvinvointialueen hallintovalmistelujohtaja Jarno Moisala huomauttaa, että Länsi-Uudellamaalla hallintosääntö on valmisteltu lainsäädännön velvoitteet ja alueen erityispiirteet huomioon ottaen.
Aluehallituksella tulee olemaan hyvinvointialueella merkittävästi valtaa. Moisala perustelee tätä muun muassa alueen laajuudella. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue tulee muodostumaan 13 organisaatiosta.
En tunnista sitä, etteikö lautakunnilla olisi valtaa.”
Mia Laiho
– Alueen laajuus ja pirstaleisuus korostaa aluevaltuuston ja edelleen aluehallituksen strategisen päätöksenteon merkittävyyttä.
– Poiketen kunnista, hyvinvointialueet toimivat voimakkaassa valtion ohjauksessa ja niillä ei ole juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa tulorahoitukseensa. Toimintaympäristö on luottamustoimielinrakenteen osalta hyvin erilainen kuin on totuttu kuntasektorilla näkemään, Moisala sanoo.
Myös aluehallituksen puheenjohtaja, espoolainen Mia Laiho (kok.) viittaa hyvinvointialueen rahoitukseen.
– Valtion jakamassa tiukassa budjettiraamissa pysymiseksi hyvinvointialueella ei ole puskurimahdollisuuksia rahoituksessa, kuten kuntapohjaisessa järjestelmässä on. Talouden reunaehdot ovat erityisesti Länsi-Uudellamaalla erittäin haasteelliset, Laiho huomauttaa.
Laihon mukaan lautakunnilla tulee olemaan laaja tehtäväkenttä ja aluehallitus tulee tukeutumaan lautakuntien osaamiseen ja ehdotuksiin.
– En tunnista sitä, etteikö lautakunnilla olisi valtaa. Lautakunnilla on hyvinvointialueen päätöksentekojärjestelmässä merkittävä rooli oman vastuualueensa palvelujen kehittämisestä, toiminnasta ja taloudesta, Laiho toteaa.
Valmistelevan toimielimen vaten puheenjohtajistossa oleva Maria Guzenina (sd.) sanoo, että virkamiesten lähtökohtana oli aluksi esitettyäkin suppeampi organisaatio, jossa päätöksenteko olisi tapahtunut vain lakisääteisten toimielinten voimin.
– Jo aivan alkumetreillä katsoimme kuitenkin, että suppeassa mallissa valta keskittyisi liikaa. Nyt ehdotetussa mallissa valtaa jaetaan enemmän. Malli lisää myös päätöksenteon läpinäkyvyyttä asukkaiden suuntaan, Guzenina perustelee.
Guzenina vertaa aluehallitusta Espoossa sote-asioista vastanneeseen lautakuntaan.
– Espoossa valtaosa sote-asioista oli keskitetty yhdelle lautakunnalle, jonka alaisuudessa työskenteli jaostoja. Nyt esitetyssä mallissa aluehallituksen työskentelyä voi osaltaan verrata kuntien sote-lautakuntien toimintaan, hän sanoo.
Aluevaalien aikana ja jälkeen useat poliittiset päättäjät ilmaisivat huolensa päätösvallan karkaamisesta pienistä kunnista. Vastauksena tähän uhkaan mainittiin muun muassa pikkukuntien edustajille jaettavat lautakuntapaikat.
Uhkaako lautakuntien vallan rajaaminen hallintosäännön esittämällä tavalla jättää pikkukuntien vallan entistäkin pienemmäksi?
Siuntion kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa pitää tätä riskinä.
– Riskinä saattaa olla, ettei pieniä kuntia kuulla. HSL.n toimintatapa, jossa joka kunnalla on asiantuntijajäsen hallituksen kokouksessa (läsnäolo ja puheoikeudella), voisi ratkaista sen ongelman, ettei pienten kuntien haasteita ehkä tiedosteta päätöstä tehdessä, Isotupa sanoo.
Rkp:n ääniharava, inkoolainen Henrik Wickström pitää tärkeänä, että työnjakoa hallituksen ja lautakuntien välillä tarkistetaan tämän vuoden aikana.
– Tämän on luonnos ja ensimmäinen versio, jonka pohjalta me käymme jatkokeskusteluita kevään aikana. On tärkeää muistaa, että kuntatasolla myös lopullinen vastuu monessa asiassa on viimekädessä hallituksella ja valtuustolla. Näin myös on aluetasolla, Wickström kommentoi.