Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen huolissaan Espoon kehityksestä: "Ainakaan minun silmääni tämä ei valitettavasti tällä hetkellä näy"

Kaupunki: Futuristi Elina Hiltunen kaipaa Espooseen villiniittyjä.

Millainen tulevaisuuden Espoon pitäisi olla? Itsekin Espoossa pitkään asuneen tulevaisuudentutkija Elina Hiltusen mielestä vastaus kytkeytyy ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja kestävään kehitykseen.

Hiltunen puhui aiheesta myös parhaillaan meneillään olevassa Meidän Espoo20X0 -tapahtumasarjassa.

– Espoon kova rakennusbuumi ei saisi vähentää luonnon monimuotoisuutta. Päinvastoin luontoa pitäisi villiinnyttää. Espoon pitää olla hyvä paikka myös pölyttäjille, hyönteisille ja muille eläimille, Hiltunen sanoo.

Villiniittyjen tulo kaupunkiin on Hiltusen mukaan tulevaisuudesta kertova heikko signaali, joka on jo nähtävissä maailmalla. Niitä hän näkisi mielellään enemmän Espoossakin.

– Kaiken ei tarvitse olla siistiä nurmikkoa. Vihreyttä pitää lisätä monin tavoin. Ainakaan minun silmääni tämä ei valitettavasti tällä hetkellä näy Espoossa. Näkyy vaan se, että Espoo rakentaa kiivaasti, Hiltunen toteaa.

Ilmastonmuutos näkyy myös lisääntyvinä sateina ja kuumina kausina. Se vaikuttaa kaupunkeihin ja asumiseen monin tavoin. On viilennettävä taloja ja huolehdittava tulvien ehkäisystä ja hulevesien imeyttämisestä.

Mallia Hiltunen ottaisi esimerkiksi Aasiasta, jossa puhutaan pesusienikaupungeista.

– Niissä on niin paljon vihreää, että ne imevät valtavia sademääriä. Esimerkiksi Singaporessa on vihreitä pilvenpiirtäjiä, joiden kaikki pinnat kasvavat erilaisia kasveja. Puut ja kasvillisuus viilentävät kaupunkeja. Tämä on tärkeää, sillä kaupunkiympäristössä lämpötilat nousevat, Hiltunen huomauttaa.

Tulevaisuudentutkija kiinnittää Espoossa huomiota myös rakennusmateriaalien kestävään käyttöön. Uudisrakentamisen alta on purettu paljon rakennuksia, jotka eivät ole olleet kovin vanhoja.

– Mieleen tulee vaikkapa Niittykummun vanha ostari. Minun päähäni ei mahdu se, että ensin rakennetaan ja sitten parin vuosikymmenen päästä puretaan. Se on suoraan sanottuna huonoa suunnittelua.

Hiltunen muistuttaa, että kiivas rakentaminen kuluttaa valtavat määrät betonia. Sen kierrätysaste Suomessa on vielä matala.

– Samaan aikaan maailmalla alkaa olla iso haaste löytää enää rakennuskelpoista hiekkaa. Esimerkiksi Saharan hiekka ei käy, vaan sen pitää olla vesistöjen pohjasta löytyvää hiekkaa.

– Kaupungistuminen on globaali megatrendi, mutta se kuluttaa valtavasti eri materiaaleja, jotka eivät riitä. Materiaaleihin pitäisi suhtautua kunnioittaen ja kierrättää niitä huomattavasti enemmän.

Hiltusen ajatuksia tulevaisuudesta ja sen ennakoinnista sivulla 9.