Suomalainen asiantuntija kommentoi Ukrainassakin nähtyä maineikasta asetta – "Tuhovoima on myytti"

Molotovin cocktail: Suomalaiset tuhosivat maineikkaalla aseella ehkä joitakin kymmeniä, mutta eivät sataa, eivätkä missään tapauksessa useita satoja venäläisiä panssareita.

Ukrainan sota on nostanut polttopullot otsikoihin. Suomalaiset käyttivät saman aseen kotimaista versiota panssarintorjunnassa talvisodassa 1939-40.

– Molotovin cocktailia tarvittiin, koska Suomella ei ollut riittävästi tankkien etätorjuntaan tarvittavaa kalustoa, kertoo museovirkailija Petri Lehtonen Nurmijärven Uutisille.

– Jatkosodassa Suomen armeija oli jo paremmin varustautunut, eikä Molotovin cocktailille ollut enää tarvetta panssarintorjunnassa. Valokuva-aineisto kertoo, että sitä käytettiin muun muassa Itä-Karjalasta vetäydyttäessä omien varustusten tuhoamiseen, hän jatkaa.

Lehtonen työskentelee tehdas- ja alkoholimuseo Rajamäen Ryypissä.

Alkon Rajamäen tehtaalla valmistettiin talvisodan aikana 542 194 Molotovin cocktailia 87 naisen ja viiden miehen voimin. Aivan talvisodan alkuvaiheessa cocktailit pullotettiin kuitenkin käsityönä rintaman läheisyydessä.

– Joulukuun 1939 alussa Molotovin cocktailin valmistaminen keskitettiin Rajamäelle. Sota-ajan takia yksi pullotuslinja oli jouduttu sulkemaan, joten Rajamäellä oli hyvin kapasiteettia, Lehtonen kertoo.

Ryypin korkkikokoelman yhdessäkään korkissa ei lue Alko-Rajamäki.

Tehdastuotantoon soveltuvan polttopullon kehitti Rajamäen tehtaan yli-insinööri Fredrik Toivio Kirkkomäki. Mutta kuka on suomalaisen pulloversion varsinainen keksijä? Asiasta on Lehtosen mukaan eriäviä näkemyksiä. Useimmiten esille nousee Korian pioneeripataljoonassa palvelleen majuri Eero Kuittisen nimi.

Kuittisen 1937 kehittämä malli oli niin kutsuttu tikkupullo. Puolen litran viinapulloon pakattiin bensiini-petroliseos, johon lisättiin tartunta-aineeksi pieni määrä tervaa. Tikkupullon nimi tulee siitä, että pulloon kiinnitettiin sytyttimiksi kaksi bengali- eli myrskytikkua.

– Bengalitikuissa on vahva, helposti syttyvä rikkiseos, joka palaa minuutin ajan. Toinen tikuista oli varalla, jotta heittämättä jäänyt pullo voitiin käyttää uudelleen.

Tikkupullon jälkeen Suomessa kehitettiin A-pullo, jossa oli kemiallinen sytytin. Kehittämistyössä olivat mukana muun muassa professori A.I.Virtanen ja puolustusministeriön asesuunnittelukunnassa työskennellyt tohtori Alvar Wilska.

Kuinka Molotovin cocktailia käytettiin?

– Bengalitikun sytyttämisen jälkeen aikaa polttopullon heittämiseen oli minuutti. Toimenpiteen onnistumiseksi piti päästä lähelle panssarivaunua ja heittokäden oli syytä olla hyvä. Alun perin tarkoituksena oli panssarivaunun tähystysaukkojen sokaiseminen. Rintamaoloissa kuitenkin havaittiin, että kun polttopullolla osuttiin panssarivaunun ilmanottoluukkuun, käyvän moottorin ilmanotto imi liekit vaunun sisälle sytyttäen moottorin tuleen.

Aseen tuhovoima on Lehtosen mukaan myytti.

– Usein näkee kerrottavan, että Molotovin cocktail oli merkittävä tuhoväline talvisodassa. Tutkijoiden mukaan näin ei ole, Lehtonen sanoo.

Suomalaiset tuhosivat talvisodassa noin 2 000 panssarivaunua. Väitetään, että niistä useita satoja pysäytettiin Molotovin cocktailia käyttämällä. Tutkijat ovat kuitenkin esittäneet kantanaan oikean luvun jäävän kymmeniin.

– Realistisesti arvioiden lukumääräisesti onnistuneita tuhoamisia on voinut olla vain kymmeniä, ei edes sataa eikä missään tapauksessa useita satoja, Lehtonen sanoo NU:lle.

Näin toteaa esimerkiksi Keijo Heinonen Sotahistoriallisessa aikakirjassa 24/2005 julkaisemassaan artikkelissa Kuka keksi Molotovin cocktailin?

Tuhovoimaltaan tehokkaampia olivat kasapanokset ja käsikranaattiniput. Polttopulloa käytettiin usein jo pysäytetyn tankin lopulliseen tuhoamiseen. Näin vihollinen ei voinut korjata sitä uudelleenkäyttöä varten.

Rajamäkeä pommitettiin talvisodan aikana yhdeksän kertaa. Kerrotaan, että Rajamäki tuli neuvostoarmeijan pommituslentojen kohteeksi siksi, että Molotovin cocktailien ensimmäisen pullotuserän korkeissa luki Alko-Rajamäki.

– Rajamäen Ryypin korkkikokoelman yhdessäkään korkissa ei lue Alko-Rajamäki. Keräilijöidenkään kokoelmista ei tällaista korkkia löytyne, eikä sitä ole museossa nähtävillä olevassa alkuperäisessä Molotovin cocktailissa. Kaikissa korkeissa lukee Alko-Helsinki, Lehtonen kertoo.

Hän arvelee neuvostotiedustelun selvittäneen, missä cocktailit valmistetaan. Rajamäki osui myös lentoreitille, kun Etelä-Suomea Viron suunnasta pommittamaan tulleet laivueet seurasivat Hangon rataa Hyvinkäälle päin.

Tämä juttu on julkaistu aiemmin Nurmijärven Uutisissa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut