Tallinnassa sijaitsevan Suomen Viron suurlähetystön konsuli Eili Andersson antaa suomalaismatkailijalle viiden M:n muistisäännön, jonka avulla matkat Viroon sekä muualle maailmalle sujuvat ongelmitta.
Ennen matkalle lähtöä kannattaa lukea ulkoministeriön verkkosivuillaan julkaisema kohdemaasta kertova maakohtainen matkustustiedote. Matkalle mukaan pitää ottaa matkustusasiakirja ja matkavakuutus sekä tehdä ulkoministeriölle matkustusilmoitus. Eikä maalaisjärkeäkään kannata matkasta unohtaa.
– Viron läheisyys aiheuttaa sen, että moni ei koe edes lähtevänsä ulkomaille. Niinpä matkavakuutusta ei koeta tarpeellisena ja matkustusilmoituksenkin tekeminen unohtuu. Sitten kun jotain ikävää sattuu, ollaankin ongelmissa, Andersson toteaa.
Esimerkiksi kuluvan viikon maanantaina vain 202 suomalaista oli tehnyt matkustusilmoituksen Viron matkastaan.
Moni suomalainen luotaa myös saavansa tarvittavan sairaalahoidon hätätilanteessa eurooppalaisella sairaanhoitokortilla, jonka saa Kelasta.
– Kortilla saakin onnettomuustilanteessa akuutin hoidon, mutta jos joutuu olemaan pitkään virolaisessa sairaalassa hoidossa, jää lasku itselle maksettavaksi ilman vakuutusta. Samoin joutuu itse maksamaan mahdollisen ambulanssikuljetuksen Suomeen, Andersson muistuttaa.
Lisäksi Virossa sattuu vuosittain useita suomalaisten kuolemantapauksia. Se on luonnollista, koska maassa asuu iäkkäitä suomalaisia.
On myös yllättäviä sairauskohtauksista tai onnettomuuksista johtuvia kuolemantapauksia. Viime vuonna suurlähetystössä hoidettiin 26 ja edellisvuonna 24 kuolemantapausta.
– Vaikka Viro on lähellä ja vainajan kuljetus Suomeen onnistuu yleensä laivalla, voivat kuolemasta johtuvat kustannukset kohota yllättävän korkeiksi. Ne jäävät omaisten vastuulle, jos vainajalla ei ole ollut matkavakuutusta.
Viimeiset pari vuotta Suomen suurlähetystöissä ympäri maailmaa on eletty koronapandemian vuoksi poikkeusoloissa. Viime vuonna edustustot antoivat konsulipalveluita yhteensä noin 255 000 asiakkaalle. Asiakasmäärä jatkoi kasvuaan ja oli lähes neljänneksen suurempi edelliseen vuoteen verrattuna.
Matkailijoiden hukkaamat passit eivät enää ole olleet suurin työllistäjä, vaan pandemian jaloista kotimaahansa takaisin pyrkineet ihmiset, jotka ovat kysyneet neuvoa ja apua. Pelkästään Tallinnan suurlähetystössä vastattiin yli 5 000 tiedusteluun.
Avustustapauksia oli edellisten vuosien tapaan eniten niissä maissa, joihin suomalaiset mieluiten matkustavat, eli Espanjassa, Saksassa, Virossa, Ruotsissa ja Thaimaassa.
– Viimeiset kaksi vuotta suurlähetystöissä on neuvottu suomalaisia siinä, mitä asiakirjoja vaaditaan Suomeen matkustamiseen pandemian aikana. Aikaisemmin suurlähetystöt keskittyivät välittämään tietoa vain oman maansa asioista, mutta korona-aikana esimerkiksi Suomen suurlähetystö Tallinnassa on poikkeuksellisesti välittänyt tietoa Viron rajoituksista ja säädöksistä suomalaisille, Andersson kertoo.
Koronan aiheuttamat matkustusrajoitukset pysäyttivät matkailun pitkäksi aikaa, joten monet suomalaiset jättivät passinsa uusimatta. Tallinnan suurlähetystökin myönsi vuonna 2020 vain 178 passia, kun vuonna 2019 niitä myönnettiin 211.
– Passisumaa purettiinkin sitten viime vuonna myöntämällä 326 passia, Andersson toteaa.
Viime viikkojen aikana Suomen suurlähetystö Tallinnassa on saanut tottua uudenlaisiin avuntarvitsijoihin Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
– Nyt olemme neuvoneet, miten Suomeen pyrkivien ukrainalaisten matkustaminen onnistuu ja mitä asiakirjoja tarvitaan.