Turvallisuuspäällikkö kumoaa väärinkäsityksiä Espoon väestönsuojista – näin löydät oman suojasi

Turvallisuus: Väestönsuoja selviää pelastussuuunnitelmasta. Omakotitalossa suojaudutaan kotiin.

Tiedätkö, missä väestönsuojasi sijaitsee?

Matinkylässä asuvalta Juha Huttuselta, 16, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä: oman kerrostalon alakerrassa.

Huttunen myöntää, että asia on käynyt mielessä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Kaikki espoolaiset eivät ole yhtä hyvin perillä väestönsuojansa sijainnista. Väestönsuojiin liittyy jopa suoranaisia väärinkäsityksiä.

Espoon kaupungin turvallisuuspäällikkö Petri Häkkinen kertoo, että kaupungille on tullut viime päivinä paljon kysymyksiä väestönsuojista.

Häkkinen huomauttaa aluksi, että väestönsuojiin suojautuminen ei monessakaan tilanteessa ole ensimmäinen toimenpide vaan väestö pyritään ensisijaisesti siirtämään turvallisemmalle alueelle.

Häkkinen kertoo, että Espoossa on yli 3 000 väestönsuojaa, joissa on yli 300 000 paikkaa. Jokaiselle espoolaiselle löytyy siis laskennallisesti paikka väestönsuojasta.

Väestönsuojat sijaitsevat yleensä asuinrakennusten, työpaikkojen ja koulujen yhteydessä.

– Yksi aika virheellinen käsitys on se, että Espoossa tai muualla Länsi-Uudellamaalla olisi yleisiä väestönsuojia. Sellaisia ei ole. Niitä on Suomessa muutenkin hyvin vähän, Häkkinen kertoo.

Väestönsuojien rakentaminen perustuu siihen, että tietynkokoisiin rakennuksiin on pelastuslain mukaan rakennettava väestönsuoja.

Oma väestönsuoja selviää taloyhtiön, työpaikan tai koulun pelastussuunnitelmasta. Taloyhtiössä sitä voi kysyä hallitukselta tai isännöitsijältä.

Entä omakotitaloalueilla, joissa ei ole väestönsuojia?

– Siellä suojaudutaan omaan kotiin. Jos tällainen tilanne tulisi, viranomaiset kyllä antavat suojautumiseen ohjeita, Häkkinen sanoo ja toistaa, että väestö pyritään ensisijaisesti siirtämään turvallisemmalle alueelle.

Omakotiasujien ei Häkkisen mukaan tarvitse varautua muuten mutta kaikilla kotitalouksilla on hyvä olla kolmen päivän kotivara. Ohjeet löytyvät viranomaisten ja järjestöjen ylläpitämältä 72tuntia.fi-sivustolta.

Helsingissä keskustan metroasemat toimivat väestönsuojina, mutta Espoon metroasemat eivät ole väestönsuojia.

– Niitä ei ole varustettu ja tehty rakennusvaiheessa väestönsuojiksi, eikä ole ollut tarvettakaan, koska väestönsuojia on alueella riittävä määrä muutenkin, Häkkinen perustelee.

Häkkinen korostaa, että Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu sellaista uhkaa, että viranomaisilla olisi syytä määrätä väestönsuojia käyttökuntoon.

Jos väestönsuojia joskus tarvitaan, ovatko espoolaiset hyvässä suojassa?

– Kyllä minä näkisin, että koko Suomi on poikkeuksellisen hyvin suojattu näiden väestönsuojien osalta. Vastaavanlaista mallia ei ole Suomen lisäksi muualla kuin Sveitsissä, Häkkinen vastaa.

Yleistä vaaramerkkiä testattiin maanantaina kello 12. Länsiväylän tietojen mukaan vaaramerkki ei kuulunut kaikkialla Espoossa.

Häkkisen mukaan huoleen ei ole kuitenkaan syytä.

– Vaaramerkki kuuluu, jos on ulkona, mutta jos on uusi ja hyvin äänieristetty rakennus, se ei välttämättä kuulu eikä ole tarkoituskaan. Suomessa on monikanavainen hälytysjärjestelmä, joka toimii myös radiossa, tv:ssä, teksti-tv:ssä ja 112-sovelluksessa. Yleinen vaaramerkki ei ole ainoa tapa varoittaa väestöä vaarasta.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut