Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Keskusta-johtajalta linjaus Nato-keskustelusta ja kommentti USA:n roolista – "Trump antoi hyvin selkeän viestin"

Turvallisuuspolitiikka: Väitöskirjatutkija Riikka Pakarinen uskoo Euroopan yhteisen puolustuksen etenevän, mutta sitä ennen Suomen on ratkaistava kantansa Natoon.

– Pidän tosi tärkeänä sitä, että Euroopan unioni on yhtenäistynyt. Ihan lähivuosina se ei ole Natoa korvaamassa, mutta uskon, että pitkällä tähtäimellä olisi Euroopan etu, jos pystyttäisiin luomaan sotilaallista voimaa, toteaa keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen.

– Ukrainan kokemuksen perusteella uskon siihen, että jos johonkin jäsenvaltioon hyökättäisiin, niin varmasti EU:n muut jäsenvaltiot olisivat auttamassa.

Lähiaikoina on kuitenkin ratkaistava Suomen kanta Natoon liittymiseen.

Pakarinen on toiminut 2009–2014 Euroopan parlamentin jäsenenä. Parhaillaan hän valmistelee päivätyönsä ohessa väitöskirjaa EU:n puolustuspolitiikasta ja Suomen ratkaisuista kansainvälisissä kysymyksissä.

Klaukkalassakin muutaman vuoden asunut Pakarinen on yksi alustajista ensi sunnuntaina 13. maaliskuuta Nurmijärven Klaukkalassa järjestettävässä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvässä ajankohtaistilaisuudessa, joka on kaikille avoin.

– Viime viikolla puolueessa sovittiin, että aloitetaan kierros, jossa järjestetään avoimia keskustelutilaisuuksia meidän puolueen asiantuntijoiden ympärille ja tarjotaan mahdollisuus keskusteluun. Sen tarve on nyt nähtävissä, sillä pitkään aikaan ei ulkopolitiikka ole puhututtanut ja kiinnostanut ihmisiä näin vahvasti.

Natoon liittymistä on Pakarisen mielestä harkittava hyvin tarkasti ja jaettava siihen liittyvää tietoa. Esimerkiksi Nato-jäsenyyden Suomelle asettamista velvoitteista on paljon epätietoisuutta suomalaisilla.

– Helposti ajatellaan, että tämä on huutoäänestys. Twitterissä käydään keskusteluja ja kaikilla on tarve sanoa jotain. Ajatellaan, että Natoon liittyminen olisi vastaus kaikkiin ongelmiin, mutta sitä se ei ole. Pitää muistaa mitä velvoitteita se tuo ja miten se muuttaa meidän asemaamme.

– On realistisesti arvioitava mitkä seuraukset liittymisestä ovat turvallisuusympäristöön Suomessa ja vastaavasti mitkä ovat seuraukset, jos tehdään päätös, että ei liitytä.

Kyse on Pakarisen mukaan yhdestä historian suurimmista päätöksistä. Kansanäänestystä Pakarinen ei kuitenkaan kannata muun muassa sen vuoksi, että silloin voisi olla mahdollisuus informaatiovaikuttamiselle.

– Tällaisissa kysymyksissä en näe kansanäänestystä välttämättömänä. Sen takia meillä valitaan päättäjiä, että pystytään tekemään tämän kokoluokan päätöksiä, sanoo Pakarinen viitaten siihen, että turvallisuuspolitiikkaan liittyy myös paljon sellaista tietoa, jota ei voi julkisesti kaikille kertoa.

Presidentti Sauli Niinistön vierailu Yhdysvaltoihin oli Pakarisen mielestä tärkeä, koska nyt on tärkeää korostaa myös kahdenvälisiä suhteita sekä suhteita Ruotsiin, jolla on jo Suomea tiiviimmät yhteydet Yhdysvaltoihin.

– Tärkeintä on, että meillä on uskottava, vahva puolustuskyky, mennään sitten Natoon tai ei, sanoo Pakarinen.

Hän kertoo kannattavansa puolustusmäärärahojen lisäämistä.

– On tärkeää myös pitää yllä vahvaa maanpuolustustahtoa. Suomi on siinä EU:n tasolla ykkösenä.

Pelkästään Natoon luottaminen ei Pakarisen mielestä ole järkevää sen takia, että Naton rooli Euroopassa vaihtelee melko paljon sen mukaan kuka Yhdysvalloissa on vallassa.

– Trumpin presidenttikaudella Yhdysvallat eristäytyi Euroopasta ja Trump antoi hyvin selkeän viestin siitä, että Euroopan pitäisi hoitaa asioita itsenäisemmin. Sen myötä Euroopassa aloitettiin ns. strateginen kompassi -hanke, jossa pyritään kehittämään puolustusta, jotta meillä olisi siinä enemmän itsenäisyyttä.

– Nyt Bidenin aikana Nato on tullut kiinteämmäksi osaksi Eurooppaa ja yhteys on syventynyt. Eurooppa tarvitsee Natoa, mutta Yhdysvalloissa on taas presidentinvaalit 2024. On Euroopan etu, että me olisimme itsenäisempiä tältä osin.

Pakarinen uskoo, että kun Ranska on tällä hetkellä puheenjohtajamaana, niin se vie vahvasti eteenpäin Euroopan yhteistä puolustuspolitiikkaa presidentti Emmanuel Macronin johdolla.