Kotivakuutus ei aina korvaa vesivahinkoa, kertoo Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Fine. Yleisimpiä vesivahinkojen aiheuttajia ovat laite- ja putkirikot, rankkasateet, katolla tai seinustalla olevien lumimassojen sulamisvedet tai maaperästä nouseva kosteus, kertoo Fine tiedotteessaan.
Tiedotteen mukaan Fine saa paljon kysymyksiä vahinkojen korvattavuuksista. Yleisin vesivahinkokysymys Finen asiakasneuvonnassa liittyy vahingon korvattavuuteen kotivakuutuksesta. Fineen yhteyttä ottanut haluaa tietää, onko vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös ollut oikea, tai onko maksettu korvausmäärä ollut oikea.
– Jotta vahinko voidaan korvata, pitää sen syy olla selvillä eli täytyy tietää, mistä vesi on vuotanut ja mikä on vuodon syy. Jos rakenteisiin ilmestyy kosteutta, jonka alkuperä ei ole selvillä, ei kosteusvahinkoa yleensä korvata, sanoo tiedotteessa vakuutusasiantuntija Hanna Salo Finestä.
Kotivakuutukset korvaavat sellaisia vuotovahinkoja, jotka ovat syntyneet äkillisesti, eikä niiden aiheutuminen ole ollut ennalta arvattavissa.
– Esimerkiksi se, että asennus- tai rakennusvirheestä syntyy vesivahinko, ei ole ennalta arvaamatonta. Asennus- ja rakennusvirheet on yleensä rajattu kotivakuutusten vakuutusehdoissa pois vakuutusten korvauspiiristä. Suuri osa rakennusten putkisto- ja laitevuodoista kuitenkin korvataan vakuutuksesta, Salo jatkaa.
Hän muistuttaa, että rakennuksen ja laitteiden kunnosta huolehtimisen ohella kannattaa tutustua vakuutusten vuotovahinkoja koskeviin suojeluohjeisiin vahinkojen välttämiseksi. Esimerkiksi kesämökin vesijohdot tulisi tyhjentää, jos rakennusta ei lämmitetä eikä valvota.
– Vakuutussopimuksen sisältöön kannattaa muutoinkin perehtyä hyvin, Salo sanoo.
Fine on laatinut oppaan Vesivahinko ja kotivakuutus – usein kysyttyä. Sieltä löytyy toimintaohjeita ja vastauksia moniin kysymyksiin. Ohjeita saa muun muassa siihen, jos asia ei etene vakuutusyhtiössä ja korvataanko sijaisasumista. Oppaassa todetaan, että rakennus- tai asennusvirheistä johtuvia vahinkoja ei yleensä korvata kotivakuutuksista. Vahinkoa ei korvata, vaikka asukas itse ei olisi tiennyt virheellisestä rakenteesta tai asennuksesta.
Pohjola vakuutus muistuttaa tiedotteessaan, että vakuutus ei lähtökohtaisesti korvaa sulamisvesien rakennuksille aiheuttamia vahinkoja. Tämä johtuu siitä, että rakennusten tulee kestää tavanomaiset sääilmiöt.
Tiedotteen mukaan sulamisvesivahinkojen estäminen, kuten tonttien salaojien ja ojien toiminnan säännöllinen tarkistaminen, kuuluu normaaleihin kiinteistön huoltotoimiin. Pohjola vakuutuksen teettämän kyselyn mukaan omakotitalon omistajista kuitenkin vain noin 45 prosenttia tekee tarkastuksen säännöllisesti ja 10 prosenttia ei ole tarkistanut ojia tai salaojia koskaan.
– Kun lumi on sulanut, tarkista, että tontin ojat, salaojat ja sadevesikaivot ovat toimintakuntoisia. Varmista myös, että pihamaan kallistukset on tehty oikein ja sulamisvedet pääsevät valumaan poispäin rakennuksista. Pidä myös huolta, että vedet eivät pääse valumaan naapureiden rakennuksiin. Kiinteistön omistaja on vastuussa omalta tontiltaan naapurin puolelle valuneiden sulamisvesien aiheuttamista vahingoista, tiedotteessa opastetaan.
Sulamisvesien aiheuttamia vahinkoja voi estää muun muassa sillä, että siirtää lumet kauemmas talon seinustoilta. Myös rännien kunto tulee tarkistaa. Kun rännit ovat kunnossa, pääsee sulamisvesi pois katolta.
– Varmista myös se, että sulamisvesi ei pääse kellaritiloihin. Maanpinnan alapuoleisissa varastotiloissa säilytettävä kosteus- ja kastumisvahingoille altis omaisuus on sijoitettava vähintään 10 senttimetrin korkeudelle lattian pinnasta, tiedotteessa neuvotaan
