"Venäjä ei uhkaa Suomea sotilaallisesti"

Henkilö: Urho Kekkosen vierailuja Neuvostoliitossa seurannut Seppo Sarlund muistuttaa, että Venäjää ei saa ärsyttää.

Talvet Espoossa ja kesät Maaningalla asuva keskustan pitkäaikainen puoluevaikuttaja ja idänsuhteiden rakentaja Seppo Sarlund ei usko, että Venäjä uhkaa Suomea sotilaallisesti.

Hänen mielestään siihen ei ole syytä, koska Suomi on Venäjän paras läntinen naapuri.

Sarlund on käynyt Venäjällä ja sitä edeltäneessä Neuvostoliitossa yhteensä noin 250 kertaa.

– Tunnen venäläisiä. Koskaan ei ole tullut esille kielteistä periaatteellista suhtautumista Suomeen. Meidät hyväksytään, mikä on hienoa, Sarlund sanoo Savon Sanomien haastattelussa.

Venäläistä kansanluonnetta Sarlund kuvailee tunteelliseksi.

– Tunteet ovat hyvin myönteisiä tai hyvin kielteisiä, ja ne heilahtelevat. Parempi olla heidän kanssaan hyvissä kuin huonoissa väleissä.

Suomen ei pidä missään nimessä liittyä mihinkään sotilasliittoon.

Kotimaan Venäjä-keskustelua Sarlund pitää jopa järkyttävänä. Hän ihmettelee Ulkopoliittisen instituutin edustajien kärkeviä kannanottoja Ukrainan sodan seurauksista.

– Suomen sotilastiedustelun katsaukset ovat tänä päivänä paljon viisaampia ja aika realistisia.

Presidentti Vladimir Putinin puheisiin vuoden 1917 rajoista Sarlund ei kiinnittäisi liikaa huomiota.

– Se ei ole päällimmäinen asia. Suomi on eri kulttuuripiiriä.

Viime päivinä on muisteltu talvisotaa, jota hän pitää aika pitkälle vapaussodan jatkona. Talvisodan taustalla oli Moskovan suomalaisten kommunistien aktiivinen yhteisö.

– Talvisota oli viimeinen suuri yritys saada aikaan kommunistinen Suomi. Se oli Stalinin virhearvio.

Finnairissa Sarlund johti tiedotusasioita ja poliittisia kysymyksiä. Kansainvälisten asioiden parissa hän työskenteli myös Suomi–Venäjä-Seuran valtuuston puheenjohtajana, keskustan tiedotuspäällikkönä ja päätoimittajana.

Presidentti Urho Kekkosen vierailuja Neuvostoliitossa hän seurasi lähinnä lehdistön edustajana.

– Voin sanoa olleeni viimeinen Kekkosen päätoimittaja, sillä Maakansa eli Suomenmaa oli Kekkosen lehti. Hän oli sen hallituksen puheenjohtaja.

Itänaapurissa Sarlund tapasi johtohenkilöitä ja poliitikkoja, joskus nykyäänkin.

– Olin enemmän jonkun suomalaisen johtavan poliitikon siipimiehenä. Usein keskustan edustajana.

Vaikka Venäjä on nyt todistanut olevansa arvaamaton ja sodanhaluinen, Sarlund suosittelee ottamaan oppia Kekkosesta.

– Kekkosen politiikan ydin oli, että meillä pitää olla hyvät suhteet kaikkiin maihin.

Nyt vaikuttaa siltä, että maita jaetaan hyviin ja huonoihin.

– Sellainen ei sovi Suomelle. Pienen maan täytyy selvitä kaikissa tilanteissa.

Sarlund arvioi, että Suomen Venäjä-suhteet ovat kärsineet jonkin verran Nato-keskustelusta.

– Suomen ei pidä missään nimessä liittyä mihinkään sotilasliittoon.

Jos Suomi hakisi Naton jäsenyyttä, Venäjä pitäisi Suomea epäystävällisenä maana.

– Suomen on pidettävä hyviä ja myös sotilaallisia suhteita, mutta ei luoda niitä kiinteästi. Venäjä kokee liittoutuman vihollisekseen.

Presidentti Sauli Niinistö on Sarlundin mukaan hoitanut roolinsa hyvin, etenkin kun hän tapasi presidentti Joe Bidenin.

Sarlund vertaa tätä aikaa 1960-luvun alkuun, jolloin Euroopan tilanne oli hyvin jännittynyt. Kekkonen teki silloin valtiovierailun Yhdysvaltoihin.

–  Kennedy hyväksyi tuolloin puolueettomuuspolitiikan, jolla Suomi meni vuosikymmeniä. Nyt Suomi päivittää asemaansa.

Venäjä ei näytä lopettavan hyökkäystään Ukrainaan. Sarlund uskoo, että tilanne rauhoittuu jossain vaiheessa.

– Mutta rauhoittumisen pitää alkaa Venäjältä. Eivätkä siinä vaikuta mitkään pakotteet. Putinilla on sopimuksia Kiinan kanssa ja niillä katetaan melkein se, mitä jää lännestä pois.

Keskustasta Sarlundilla on hyvin pitkä kokemus.

–  Annika Saarikko on keskustan kymmenes puheenjohtaja, jonka aikana olen ollut aktiivisesti mukana. Annika on sivistynyt ja sanavalmis ihminen. Kokemusta tulee koko ajan lisää.

Puoluetoiminta on muuttunut.

– Kaikki puolueet ovat nykyään liian paljon sekatavarakauppoja. Myydään samaa tuotetta enemmän tai vähemmän erilaisessa paketissa.

Tiedonvälityskin on täysin muuttunut. Keskustalaisia lehtiä ei enää ole.

– Puolueiden sana ei mene perille. Eniten vaikuttavat ja mekastavat iltapäivälehdet, joilla ei ole mitään vastuuta asioista. Niitä myydään jokaisessa pikkuputiikissa.

Sarlund harmittelee suomalaisen median pääkaupunkikeskeisyyttä.

– Maakuntien panos on vähentynyt ja harkitseva kansalaiskeskustelu loppunut. Tämä on liikaa vastakkainasettelun aikaa.

Työuransa parhaimpina muistoinaan Sarlund pitää 1950-luvun loppua, kun hän teki ensimmäisiä juttujaan Savon Sanomiin.

– Urheilutoimittaja Reino Myöhänen kertoi, mistä minun kannattaa kirjoittaa. Innokas valokuvaaja olin jo kouluaikana.

Kuopion väkimäärän kasvattamista haluavien Kuopion päättäjien Sarlund toivoo panevan entistä enemmän painoa liitosalueille.

– Maaningallakin voisi asua paljon enemmän kuopiolaisia ja käydä töissä eri puolilla kaupunkia.

Tämä juttu on julkaistu aiemmin Savon Sanomissa.

Lehdistöneuvos

Seppo Sarlund

Seppo Sarlund syntyi 13. maaliskuuta 1942 Kuopiossa.

Sarlund on Suomen Keskustan pitkäaikainen puoluevaikuttaja. Hän on ollut päätoimittaja, poliittinen lobbari ja Utsjoen kunnanjohtaja.

Kymen Sanomien vastaavana päätoimittajana hän toimi 1970–1972 ja keskustan pää-äänenkannattajan Suomenmaan vastaavana päätoimittajana 1977–1985.

Keskustassa hän on ollut muun muassa eduskuntaryhmän sihteeri ja tiedotuspäällikkö. Sarlund on kertonut, että Suomen puoluetukijärjestelmä perustuu hänen kirjoittamaansa aloitteeseen.

Finnairissa hän työskenteli tiedotusjohtajana ja vastasi yhteiskuntasuhteista 1985–1993.

Sarlund oli runsaat 10 vuotta Suomen Kalamiesten Keskusliiton puheenjohtaja.

Vuonna 2004 hän sai lehdistöneuvoksen arvonimen.

Hän viettää merkkipäiväänsä perhepiirissä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut