Maanviljelys: Maanviljelijä Petteri Åström laskee pystyvänsä viljelemään ehkä alle puolet pelloistaan.
– Tilanne on aivan hirveä. En enää tiedä mitä teen, sanoo viljelijä ja kuorma-autoilija Petteri Åström.
– Minulla on kuukausi aikaa miettiä, hän sanoo viitaten kevään peltotöihin.
Ilmoitus kylvetyistä viljelylajikkeista ja tukihakemukset Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinnolle tulee jättää 15. kesäkuuta.
Sukutilalla Muijalassa on viljeltävää alaa noin 240 hehtaaria. Jos jotain vielä viljellään, Åström laskee, että sadan hehtaarin viljelyyn saattaisi rahkeet riskillä riittää.
– Jo vuosi 2021 oli meillä katovuosi. Jos vuoden 2022 sato on yhtä huono, viljatilat eivät enää selviä, karja- ja maitotiloilla on vielä suurempi ahdinko. Vaikka ruuan hinta nousisi, se ei enää riitä kattamaan tuotannon kustannuksia, mies sanoo vaisusti.
– Niillä on vähän parempi tilanne, jotka ennättivät tehdä lannoitehankinnat viime vuonna.
Synkkä pilvi Suomen ruuan tuotannon ylle muodostuu monesta osa-alueesta ja se on syntynyt viimeisen 15 vuoden aikana.
Päällimmäisenä on lannoitteiden hinta. Suomessa käytettävistä typpi- ja fosforilannoitteista puolet tulee Venäjältä. Suomen johtava lannoitteiden valmistaja ja välittäjä Yara ei ota uusia tilauksia vastaan tällä hetkellä. Lannoitteiden myynti loppui maanantaina.
Jos tilanteeseen ei tule muutoksia, tämä tarkoittaa, että 25–30 prosenttia Suomen pelloista jäisi kokonaan ilman lannoitteita, sillä niitä ei ole saatavilla edes kalliilla.
Ilman niitä viljelty sato jää heikoksi eikä viljelyvelvoitteen kriteerit täyty.
– Vuonna 2021 lannoitteet maksoivat noin 320 euroa/1 000 kiloa, tällä hetkellä tuhannesta lannoitekilosta saa maksaa noin 850 euroa. Eli lannoitekuorma maksoi viime vuonna 23 000 euroa, nyt yli 50 000 euroa, Åström havainnollistaa.
Peltohehtaaria kohden käytetään noin 400–500 kiloa lannoitetta.
Kasvinsuojeluaineiden kohonneet kustannukset ovat sekin oma lisänsä.
– Kesannolle siirto olisi yksi vaihtoehto säilyttää pellot viljelykelpoisina, mutta se ei ratkaise viljatuotantoon kohdistuvaa painetta.
Alkutuottajia ei piiskaa ainoastaan lannoitteiden kohonneet kustannukset, vaan myös polttoaineiden ja maakaasun hinta.
Kalenterivuoden aikana Åströmin tilalla polttoainetta kuluu 12 000 litraa. Polttoainelitra maksoi viime vuonna 64 senttiä, nyt yli kaksi euroa.
– Ja meillä on vielä maakaasulla toimiva kuivuri. Maakaasunkin hinta on noussut vuoden takaisesta 70–80 prosenttia.
– Nyt puhutaan paljon Suomen huoltovarmuudesta ja turpeesta, mutta myös ruuan tuotannosta pitäisi olla enemmän huolissaan. Turve on tärkeää, mutta sillä ei lähde kenenkään nälkä, Åström lisää.
Tämä juttu on julkaistu aiemmin Länsi-Uusimaa-lehdessä.