Tämä mies valmistelee nyt Suomelle äärimmäisen tärkeiden ydinreaktoreiden jatkokäyttöä – ”Loviisa 3:n hylkääminen oli iso pettymys”

Energia: Ukrainan sota ei vaikuttanut Fortumin päätökseen hakea ydinvoimalaitokselle jatkolupaa, mutta osoitti päätöksen oikeaksi.

Fortumin valtioneuvostolta vuonna 2010 saamaan kielteiseen periaatepäätökseen kaatuneen Loviisa 3-hankkeen entisen projektipäällikön Sasu Valkamon nimittäminen alkuvuonna Loviisan voimalaitoksen uudeksi johtajaksi oli monille viesti siitä, että yhtiö valmistautui tekemään päätöksen hakea jatkolupaa Loviisa 1 ja 2 -reaktoreilleen.

Näin sitten kävikin: maaliskuun alussa Fortum kertoi hakevansa jatkolupaa molemmille reaktoreille.

– Minulla oli oma käsitykseni asiasta, mutta meillähän on pitkä ja huolellinen päätöksentekoprosessi tällaisessa miljardi-investoinnissa. Lopullista päätöstä ei silloin vielä oltu tehty, ja kaikki asiat olivat vielä pöydällä, espoolainen Valkamo kommentoi Loviisan Sanomille nyt.

– Mikään yksittäinen tai viime hetken tekijä ei ratkaissut (jatkolupa) päätöstä, vaan kaikkia asioita, kuten turvallisuutta, tekniikkaa, yleistä hyväksyttävyyttä, poliittista ilmapiiriä ja luottamusta tuotantomuotoon. Talouslaskelmat ja visio pitkän aikavälin energiamarkkinoiden kehityksestä olivat osa tätä päätöstä, Valkamo kertoo.

Ukrainan kriisillä ei ollut vaikutusta Fortumin jatkolupapäätökseen. Sodan seurauksena on kuitenkin korostunut kotimaisen sähköntuotannon ja huoltovarmuuden tarve. Valkamo on sitä mieltä, että päätös hakea jatkolupaa oli oikea.

Sota myös nostaa entisestään sähkön tukkuhintaa, mikä puolestaan parantaa Loviisan ydinvoimalan kannattavuutta.

Tulemme joka tapauksessa kilpailuttamaan voimalaitoksen polttoainesopimukset.

Suomen energiaomavaraisuuden kannalta ydinvoimalat voivat olla jatkossa jopa äärimmäisen tärkeitä.

Ukrainan kriisi ei suoraan vaikuta Loviisan voimalaitoksen toimintaan, mutta tilanne on Valkamon mukaan huolestuttava.

Fortumilla on voimassa oleva ydinpolttoaineen hankintasopimus Rosatomin tytäryhtiön TVEL:n kanssa. Sen jatkumisella Valkamo ei halua spekuloida.

– Tulemme joka tapauksessa kilpailuttamaan Loviisan voimalaitoksen polttoainesopimukset, Valkamo kertoi.

Valkamon mukaan voimalaitoksilla olevien polttoainevarastojen tarkempia määriä ei ole tapana kommentoida.

Hän toteaa kuitenkin, että yleisesti on tiedossa, että ydinvoimalaitoksilla on varastoa 1–2 vuoden tarpeisiin.

Voimalaitoksen vuosihuolloissa on yleensä ollut mukana myös venäläisiä ja ukrainalaisia työntekijöitä, joiden osallistuminen tulevan kesän huoltotöihin on epävarmaa.

– Tilannetta kartoitetaan, ja on vielä ennenaikaista sanoa sen mahdollisia vaikutuksia. Tähän mennessä emme ole idenfioineet tekijöitä, joilla olisi merkittävää vaikutusta vuosihuoltoihin, Valkamo pohtii.

Fortumin päätös hakea molemmille reaktoriyksiköille jatkolupaa samaan vuoden 2050 loppuun saakka poikkesi aikaisemmasta linjasta, jossa luvat olivat katkolla eri tahtiin käynnistysvuodesta riippuen. Loviisa 1:llä lupa on päättymässä 2027 ja Loviisa 2:lla vuonna 2030.

– Ajateltiin, että on luontevaa, että siirtyä tasatahtiin niin, että vuoden 2050 jälkeen voimalaitoksella siirrytään molemmilla yksiköillä käytön ajasta käytöstäpoistoon. Se on logistisesti ja käytännön järjestelyjen kannalta parempi tapa.

Loviisan ykkösreaktoria käytettiin alkuvuosina jonkin aikaa ilman haurastumista aiheuttavalta neutronisäteilyltä suojaavia dummy-elementtejä, mutta Valkamo ei pidä sitä käyttöikää rajoittavana riskinä.

Vuoden 1996 vuosihuollossa hitsisauma lämpökäsiteltiin hehkuttamalla, jolloin lujuus palasi Fortumin mukaan lähes uudenveroiseksi.

– Tätä (haurastumista) on huolellisesti tutkittu ja selvitetty, ettei sillä ole vaikutusta tähän käyttöiän pidennykseen. Tietysti paineastiasta pitää pitää huolta ja sen kuntoa seurata jatkuvasti.

Ydinvoimalaitoksella on Valkamon mukaan joitakin komponentteja, kuten höyrystimet ja reaktorit, joita ei käytännössä olisi teknistaloudellisesti järkevää vaihtaa, jos ne tulisivat elinkaarensa päähän.

– Selvitysten mukaan voimalaitoksen näistä komponenteista yksikään ei ole sellaisia, jotka olisivat esteenä käytön jatkamiselle.

Tulevina vuosikymmeninä Hästholmenissa tehtävät, yhteensä noin miljardin euron investoinnit pitävät Valkamon mukaan sisällään useita suuria ja pieniä kunnossapitoon liittyviä projekteja sekä investointeja, jotka sijoittuvat pitkälle aikajanalle.

– Tekniikkaan mutta myös henkilöstön kunnossapitoon ja kehittämiseen tulee jatkuvasti panostaa.

– Hyväksytyn lupapäätöksen jälkeen niiden tarkempaa suunnittelua jatketaan, kun tehdään vuoden 2050 loppuun ulottuvaa tiekarttaa. Ensimmäinen muutos on se, että suunnitelmia ja päätöksiä ryhdytään tekemään pidemmällä, vuoteen 2050 ulottuvalla aikajanalla.

– Päätös hakea jatkolupaa oli merkittävä Fortumille sekä erityisesti myös henkilöstölle, jolle varmuus toiminnan jatkuvuudelle oli tärkeää, Valkamo totesi.

Valkamolla ei ole ajankohtaisia aikeita muuttaa Espoosta Loviisaan.

Perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kolme lasta, joiden koulunkäynti ja harrastukset sitovat Valkamon pääkaupunkiseudulle.

– Ollaan tästä kotona keskusteltu, ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Olen kyllä vahvasti sitoutunut Loviisan voimalaitokseen ja sen tulevaisuuteen.

– Pyrin myös olemaan mahdollisimman paljon läsnä voimalaitoksella, vaikken ehkä päivittäin tänne ajaisikaan.

Kaupunginjohtajan hän kertoi ensi töikseen jo tavanneensa.

Kysymykseen millaisia muutoksia Valkamo tuo Loviisan voimalaitoksen arkeen hän vastaa, että Loviisassa on tehty erittäin hyvää työtä sekä henkilöstö on ammattitaitoista ja tekniikasta on pidetty hyvää huolta.

– Minulla on omat vahvuuteni, ja siksi minulle on tämä tehtävä annettu, jotta voin niitä käyttää voimalaitoksen ja henkilöstön hyväksi.

– Tuskin mitään suuria muutoksia tulee, mutta henkisesti on iso asia, että nyt on ryhdytty suunnittelemaan asioita pidemmälle tulevaisuuteen ja tekemään pidemmän aikavälin päätöksiä.

Loviisa 3 -hankkeen kariutuminen periaatepäätöshakemuksen hylkäämiseen oli Valkamolle aikanaan suuri pettymys.

– Kyllä se oli iso henkilökohtainen pettymys. Se tuntui kovalta epäonnistumiselta, Valkamo sanoo.

Tämä juttu on julkaistu aiemmin Loviisan Sanomissa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut