Juhlavuosi: Mikko Kemppainen kehitti ateriakokonaisuuden Espoon 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Kemppainen otti inspiraatiota Gumbölen kartanosta ja etenkin sen puutarhasta.
Miltä maistuu espoolaisuus?
Kysytään asiaa Gumbölen kartanon keittiömestarilta Mikko Kemppaiselta, joka sai tehtäväkseen Espoo-menun kehittämisen.
Espoosta tuli kaupunki tasan 50 vuotta sitten, ja Kemppaisen kehittämää ateriakokonaisuutta tarjotaan kaupungin edustustilaisuuksissa juhlavuonna.
– Olen tutkiskelut, mitä on espoolainen ruokakulttuuri. Sitä ei ole juuri tuotu esiin, Kemppainen alustaa.
– Olutpanimoita on yhdessä jos toissakin kadunkulmassa. Olutkulttuuri on nostanut Espoossa päätään, hän huomauttaa.
Kemppainen heittääkin haasteen espoolaisravintoloille ja toivoo, että ne rakentaisivat tänä vuonna espoolaista ruokakulttuuria myös omilla Espoo-menuillaan.
Kuohkeaa, omenaista palsternakkasosekeittoa ja kartanon tyrni-mallasleipää.
Kemppainen kertoo pitäneensä ateriakokonaisuutta luodessaan mielessä kaupunginjohtajan ”kasvisruokatreenin” ja Espoon ilmastotavoitteet.
Inspiraation lähteenä toimi Gumbölen kartanon pihapiiri, puutarhassa viihtyvät omena- ja kirsikkapuut sekä monet kasvikset ja yrtit.
Kasvimaan antia hyödynnetään myös juhlamenussa, kun sato kypsyy.
– Kun kaupunginjohtaja ryhtyy perunannostoon, pyöräytän uudet perunat piparjuurivoissa, Kemppainen innostuu.
– Perinteisiä makuja, ajankohtaisella ja raikkaalla twistillä.
Paahdettua siikaa, piparjuuri-perunapyrettä, sesongin vihanneksia ja porkkana-voikastiketta.
Gumbölen kartanon illallispöydissä on syöty menneinä vuosikymmeninä paljon lihaa, tietää Espoon edustuspalveluissa 32 vuotta kokkina ja keittiömestarina toiminut Jouni Hartikainen.
Juhlamenuiden pääruokina tarjottiin esimerkiksi hirvipaistia 1700-lukulaisittain ja peuranpaistia.
– Alkuvuosina ei edes ollut sanaa vegaani, muistelee Hartikainen.
Juhlavuotta varten on kehitetty myös Buffet-menu, joka on niin ikään rakennettu kalojen ja kasvisten ympärille.
– Haluamme antaa kansainvälisille vieraille makujen käyntikortin, että käynnistä jää hyvä mieli oli kyseessä sitten tiukat neuvottelut tai juhlan aihe, Kemppainen sanoo.
– Tämä on ollut hieno matka. Se, että pääsemme toteuttamaan Espoo-menuta, on eräänlainen voitto. Korona on pikkuhiljaa selätetty.
Idea 50-vuotisjuhlavuoden menusta tuli Espoo Cateringin asiakaspäällikkö Mari Blomqvistilta.
Espoo 50 v. -juhlaleivos, mustikkaa ja paahdettua valkosuklaata.
Espoo-menun päättävä jälkiruokaleivos on tilattu Suklaa Täplä -yrityksen Juha Rissaselta, jonka hyppysistä on syntynyt myös ikoniseksi luonnehdittu HIFK-kiekkoleivos
– Kyllä kaupungin tehtävä on tukea myös espoolaisia ruokayrittäjiä, Kemppainen sanoo.
– Leivoksessa maistuu luonto ja Nuuksio, mustikka ja hiukkanen kuusenkerkkää.
Kaupungin eri toimialojen tilaisuuksista vastaavat henkilöt koemaistoivat Espoo-menun viime viikolla. Kiitosta saivat erityisesti pääruuan keveys ja keväinen väritys.
Nina Hellsten pohti, että menu sopisi keveytensä vuoksi myös lounastapaamisiin.
– Kun näin menun, mietin, että tämä voi olla hyvä. Tämä on makuhermoja hivelevää, parempaa kuin osasin ajatella, kommentoi Paula Harle.
– Juhlavuoden menu piristää kummasti, kun jokainen on ollut (koronan vuoksi) omissa eväissään.
Sitä, koska juhlamenuuta tarjotaan ensimmäistä kertaa vieraille, eivät johdon assistentit osanneet vielä sanoa.
– Täytyy toivoa, että korona hiipuisi ja tilaisuuksia päästäisiin taas järjestämään, Harle muotoili.