Keittiömestari Mikko Kemppainen sai tehtäväkseen kehittää Espoo-menun – "Tämä on ollut hieno matka"

Juhlavuosi: Mikko Kemppainen kehitti ateriakokonaisuuden Espoon 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Kemppainen otti inspiraatiota Gumbölen kartanosta ja etenkin sen puutarhasta.

Miltä maistuu espoolaisuus?

Kysytään asiaa Gumbölen kartanon keittiömestarilta Mikko Kemppaiselta, joka sai tehtäväkseen Espoo-menun kehittämisen.

Espoosta tuli kaupunki tasan 50 vuotta sitten, ja Kemppaisen kehittämää ateriakokonaisuutta tarjotaan kaupungin edustustilaisuuksissa juhlavuonna.

– Olen tutkiskelut, mitä on espoolainen ruokakulttuuri. Sitä ei ole juuri tuotu esiin, Kemppainen alustaa.

– Olutpanimoita on yhdessä jos toissakin kadunkulmassa. Olutkulttuuri on nostanut Espoossa päätään, hän huomauttaa.

Kemppainen heittääkin haasteen espoolaisravintoloille ja toivoo, että ne rakentaisivat tänä vuonna espoolaista ruokakulttuuria myös omilla Espoo-menuillaan.

Kuohkeaa, omenaista palsternakkasosekeittoa ja kartanon tyrni-mallasleipää.

Kemppainen kertoo pitäneensä ateriakokonaisuutta luodessaan mielessä kaupunginjohtajan ”kasvisruokatreenin” ja Espoon ilmastotavoitteet.

Inspiraation lähteenä toimi Gumbölen kartanon pihapiiri, puutarhassa viihtyvät omena- ja kirsikkapuut sekä monet kasvikset ja yrtit.

Kasvimaan antia hyödynnetään myös juhlamenussa, kun sato kypsyy.

– Kun kaupunginjohtaja ryhtyy perunannostoon, pyöräytän uudet perunat piparjuurivoissa, Kemppainen innostuu.

– Perinteisiä makuja, ajankohtaisella ja raikkaalla twistillä.

Paahdettua siikaa, piparjuuri-perunapyrettä, sesongin vihanneksia ja porkkana-voikastiketta.

Gumbölen kartanon illallispöydissä on syöty menneinä vuosikymmeninä paljon lihaa, tietää Espoon edustuspalveluissa 32 vuotta kokkina ja keittiömestarina toiminut Jouni Hartikainen.

Juhlamenuiden pääruokina tarjottiin esimerkiksi hirvipaistia 1700-lukulaisittain ja peuranpaistia.

– Alkuvuosina ei edes ollut sanaa vegaani, muistelee Hartikainen.

Juhlavuotta varten on kehitetty myös Buffet-menu, joka on niin ikään rakennettu kalojen ja kasvisten ympärille.

– Haluamme antaa kansainvälisille vieraille makujen käyntikortin, että käynnistä jää hyvä mieli oli kyseessä sitten tiukat neuvottelut tai juhlan aihe, Kemppainen sanoo.

– Tämä on ollut hieno matka. Se, että pääsemme toteuttamaan Espoo-menuta, on eräänlainen voitto. Korona on pikkuhiljaa selätetty.

Idea 50-vuotisjuhlavuoden menusta tuli Espoo Cateringin asiakaspäällikkö Mari Blomqvistilta.

Espoo 50 v. -juhlaleivos, mustikkaa ja paahdettua valkosuklaata.

Espoo-menun päättävä jälkiruokaleivos on tilattu Suklaa Täplä -yrityksen Juha Rissaselta, jonka hyppysistä on syntynyt myös ikoniseksi luonnehdittu HIFK-kiekkoleivos

– Kyllä kaupungin tehtävä on tukea myös espoolaisia ruokayrittäjiä, Kemppainen sanoo.

– Leivoksessa maistuu luonto ja Nuuksio, mustikka ja hiukkanen kuusenkerkkää.

Kaupungin eri toimialojen tilaisuuksista vastaavat henkilöt koemaistoivat Espoo-menun viime viikolla. Kiitosta saivat erityisesti pääruuan keveys ja keväinen väritys.

Nina Hellsten pohti, että menu sopisi keveytensä vuoksi myös lounastapaamisiin.

– Kun näin menun, mietin, että tämä voi olla hyvä. Tämä on makuhermoja hivelevää, parempaa kuin osasin ajatella, kommentoi Paula Harle.

– Juhlavuoden menu piristää kummasti, kun jokainen on ollut (koronan vuoksi) omissa eväissään.

Sitä, koska juhlamenuuta tarjotaan ensimmäistä kertaa vieraille, eivät johdon assistentit osanneet vielä sanoa.

– Täytyy toivoa, että korona hiipuisi ja tilaisuuksia päästäisiin taas järjestämään, Harle muotoili.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Mainos: HotLips

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut