Espoon kaupunginmuseon Kamun torstaina avattava näyttely Johtolankoja juurillemme -näyttely on hyödyntänyt arkeogenetiikkaa. Tämän päivän ihmisen perimän kautta sukelletaan etsimään juuria esihistoriasta.
Näyttely on ensimmäinen Suomessa, jossa kerrotaan esihistoriasta geenitiedon näkökulmasta.
Viime vuosien Muinais-DNA-tutkimuksen ansiosta tiedämme aikaisempaa enemmän menneisyyden ihmisten muuttoliikkeistä ja jopa heidän ulkonäöstään. Genetiikka osoittaa, että ihonväriin tai asuinpaikan sijaintiin liittyvillä ennakkoluuloilla ei ole biologiaan perustuvaa pohjaa.
Näyttelyn geenitiedon asiantuntijana on ollut arkeogeneetikko Kerttu Majander Wienin yliopiston evolutiivisen antropologian laitokselta. Näyttelyn suurikokoiset ja vaikuttavat kuvitukset ovat arkeologisiin aiheisiin perehtyneen kuvataiteilija Tom Björklundin käsialaa.
Näyttely kertoo myös siitä, millaiselta kivikauden asunto näytti ja miten ihmiset hankkivat elantonsa. Esineistöä on saatu lainaksi Kansallismuseosta.
Uusin, päivitetty tieto esihistoriasta julkaistaan näyttelyn yhteydessä myös kirjana, joka on saanut nimekseen Ennen Espoota.
Uusi näyttely on osa tänä vuonna 50 vuotta täyttävän Espoon kaupungin juhlaohjelmaa.
Espoon kaupunginmuseo toimii Näyttelykeskus Weegeellä Tapiolassa.
Myöhemmin keväällä, 14. huhtikuuta, Talomuseo Glimsissä avautuu toiminnallinen Tutkijat kotieläinten jäljillä -näyttely, jossa päästään kurkistamaan DNA-tutkijan kammioon. Tämä näyttely valaisee muun muassa uusimpia tutkimustuloksia suomenhevosen perimästä.
Näyttelyssä ja siihen tiiviisti liittyvässä ohjelmassa tutustutaan myös muihin suomalaisen maaseudun eläimiin sekä pohditaan ihmisten ja kotieläinten yhteiselon muuttumista.