Ukrainaan vapaaehtoisapua vienyt Pekka Riihimäki ihmettelee yksityisen avun saamaa arvostelua – "Koko matkalla en nähnyt yhtään SPR:n tai Unicefin kylttiä"

Henkilö: Pekka Riihimäki haki Ukrainan rajalta äitejä ja lapsia turvaan. Riihimäen mukaan avustustoiminta oli erittäin hyvin järjestettyä.

Kuusivuotias ukrainalaistyttö, jonka synttäreitä juhlittiin bussissa. Sotaa pakenevien lasten ilo, kun huoltoasemalla pysähtyneet saksalaiset lahjoittivat 20 saippuakuplapulloa. Työtön suomalaismies, joka on sodan alusta lähtien kuljettanut Ukrainasta pakenevia rajalta leirille, koska hänellä on aikaa.

Espoolaisen Pekka Riihimäen matkaan Ukrainan rajalle sisältyi paljon yllättäviä tapahtumia ja kohtaamisia. Riihimäki ajoi toissa viikolla tila-autollaan Puolaan Ukrainan rajalle seurueessa, johon kuului lisäksi kaksi linja-autoa, rekka, eläinlääkintäauto sekä pakettiauto.

Lastina oli lähinnä lääkintätarvikkeita, lääkkeitä ja hygieniatuotteita.

Paluumatkalla seurueen kyydissä oli 85 Ukrainasta paennutta naista ja lasta, joille kaikille järjestyi Suomessa kotimajoitus.

Puolan viranomaisten ja vapaaehtoisten toimintaa Riihimäki kiittelee moneen kertaan.

Me pienet pääsimme liikkeelle nopeasti.”

– Tavaran vastaanotto oli erittäin hyvin organisoitua. Esimerkiksi eläinlääkintävarusteita täynnä ollut rekka ajoi isoon halliin, jossa tavarat rekisteröitiin ja purettiin. Missään en nähnyt epäjärjestystä tai sekalaisia tavararöykkiöitä, Riihimäki kertoo.

Sama järjestelmällisyys jatkui Medykan kylässä leirillä, jonne seurue jatkoi noutamaan pakolaisia.

– Siellä rekisteröidyimme, katsoimme kyytiläisemme ja selvitimme heidän vastaanottopaikkansa. Kaikki toimi hirvittävän hyvin. Nostan todella hattua puolalaisille, Riihimäki sanoo.

Riihimäki kertoo, että leirillä kävi jatkuva liikenne. Ukrainasta pakenevia tuli koko ajan rajan yli, monet väsyneinä ja kylmissään käveltyään pitkiä matkoja yötä myöten.

– Samaan aikaan eri puolilta Eurooppaa tuli katkeamattomana virtana tila-autoja ja pakettiautoja, jotka ottivat kyytiinsä ukrainalaisia. Kaikki toimi hämmästyttävän hyvin siihen nähden, miten valtava tulijoiden paine oli ja miten tuore asia oli, Riihimäki kuvaa.

Suomeen palattuaan Riihimäki kertoo ihmetelleensä juttuja, joissa kehotettiin jättämään auttaminen tunnetuille avustusjärjestöille.

– Koko matkalla en nähnyt yhtään esimerkiksi SPR:n tai Unicefin kylttiä. Sen sijaan näin valtavasti erilaisia yksityisiä pop up -ryhmiä ja auttajia, jotka kuljettivat arvioni mukaan jopa kymmeniä tuhansia ukrainalaisia turvaan.

Riihimäki uskoo, että yksityisten auttajien toiminnalla on ollut iso merkitys. Heidän ansiostaan sotaa pakenevat on saatu nopeasti turvaan leiriolosuhteista.

Pienten, epävirallisen auttajaryhmien etuna Riihimäki pitää ketteryyttä.

– Isot organisaatiot saavat kyllä keräykset heti pystyyn, mutta heillä saattaa olla liikkeellelähtökitkaa. Me pienet taas pääsimme liikkeelle nopeasti. Minusta tämä on loistava yhdistelmä ja nämä auttamisen muodot täydentävät toisiaan. Kaikkia auttajia tarvitaan, hän sanoo.

Espoossa psykoterapiayrittäjänä toimiva Riihimäki toivoo, että seuraavaksi ryhdyttäisiin miettimään, miten tukea sotaa paenneita henkisesti. Tässä hän heittää pallon erityisesti kunnille ja seurakunnille.

– Moni on tullut sotatila-alueiden läpi lastensa kanssa, ja heidän miehensä, veljensä tai isänsä ovat sodassa, joka jatkuu edelleen. Kun täytyy suoriutua äärimmäisissä tilanteissa, mieli blokkaa nämä asiat taka-alalle. Kun on päästy suojaan, ahdistus voi purkautua läpi ja silloin sitä olisi hyvä päästä käsittelemään. Siinä he tarvitsevat apua.

Riihimäki halusi lähteä matkaan rauhanturvaajataustansa vuoksi.

– Koin, että koulutukseni takia minulla oli velvollisuus siihen. Toinen syy oli puhtaasti itsekäs: auttamisesta tulee valtavan hyvä mieli, hän sanoo.

Riihimäki on nyt liittynyt suomalaisten Operaatio Ukrainaan, joka toimii välittäjänä apua tarvitsevien ja auttajien välillä.

– Voisin lähteä Ukrainan rajalle toistekin, Riihimäki sanoo.

Nihtisilta

Vastaanottokeskus avautui

Maahanmuuttovirasto avasi tostaina Espoon Nihtisiltaan ensimmäisen vastaanottokeskuksen ukrainalaisia pakolaisia varten. Vastaanottokeskukseen avataan myös palvelupiste yksityismajoituksessa olevia ukrainalaisia varten.

Toinen pikavauhtia perustettu uusi vastaanottokeskus tulee Seinäjoelle.

Espoossa vastaanottokeskuksesta vastaa Luona Oy, jolla on ollut aiemminkin keskuksia yhteistyössä maahanmuuttoviraston kanssa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut