Energia: Asuntosäätiö kertoo valitsevansa lämmitysmuodoksi maalämmön aina, kun se on mahdollista.
Maalämpö yleistyy nyt myös kerrostaloissa.
Asuntosäätiö rakentaa parhaillaan Espoon Karakallioon ensimmäistä kerrostalokohdettaan, joka lämpenee maalämmöllä.
Rakennuttamisjohtaja Turkka Keravuori kertoo, että Asuntosäätiö valitsee asuinkohteidensa peruskorjauksissa ja uudistuotannossa maalämmön aina, kun se on mahdollista.
Syynä on se, että maalämpö laskee lämmityskustannuksia ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Asuntosäätiön laskelmien mukaan maalämpö maksaa tällä hetkellä 52 euroa megawattitunnilta, kun kaukolämpö maksaa Suomessa keskimäärin 78 euroa kilowattitunnilta.
Asuntosäätiö on Suomen suurimpia asuinkiinteistöjen omistajia, jolla on yli 700 asuntokohdetta.
Asuntosäätiöllä on jo pitkä kokemus maalämmöstä, sillä se vaihtoi ensimmäiset öljylämmityskohteet maalämpöön vuonna 2009, kun öljyn hinta kipusi.
Nyt kaikki öljylämmityskohteet on vaihdettu maalämpöön ja maalämpö on käytössä lähes 50 kohteessa, mikä on noin seitsemän prosenttia kaikista kohteista.
Maalämmön haittana on kallis alkuinvestointi. Se on jarruttanut maalämpöön siirtymistä myös Asuntosäätiöllä, joka pyrkii rakentamaan kohtuuhintaista asumista.
– Olemme vähän haasteellisessa asemassa, koska teemme suurelta osin tuettua asumista eli Aran (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen) pitää hyväksyä kustannukset ja maalämmön rakentamiskustannukset ovat jonkin verran korkeammat kuin kaukolämmössä, Turkka Keravuori kertoo.
Hän toivoo, että Ara huomioi maalämmöstä saatavat hyödyt.
– Jos halutaan siirtyä vähähiilisempään maailmaan, silloin pitää pystyä hyväksymään vähän korkeammat hankinta-arvot.
Maalämpöön siirtymistä jarruttaa myös se, ettei järjestelmää pysty rakentamaan kaikkiin kohteisiin, sillä maalämpökaivot vaativat tilaa.
Turkka Keravuoren kokemuksen mukaan maalämpö on kuitenkin mahdollinen isossa osassa asuinkohteista.
– On joitakin paikkoja, jonne maalämpökaivot eivät mahdu tai joissa menee maan alla tunneleita tai jotain vastaavaa. Kaupunki voi myös edellyttää, että liitytään kunnallistekniikkaan, mutta kyllä aika isossa osassa maalämpöä pystyy hyödyntämään, hän kertoo.
On siis olettavaa, että entistä useampi koti lämpenee tulevaisuudessa maalämmöllä. Halukkuutta voi lisätä se, että Ukrainan sota nostaa parhaillaan energian hintaa.
Syrjäyttääkö maalämpö lopulta kaukolämmön?
Turkka Keravuori ei usko, että kaukolämpö tulee katoamaan.
– Jos miettii meidänkin kiinteistökantaamme, niin jos seitsemän prosenttia on maalämmössä, loput 93 prosenttia on kaukolämmössä. Jos mukaan otetaan kaikki pääkaupunkiseudun kerrostalot, kaukolämmön osuus on vielä suurempi, Keravuori muistuttaa.
Hän huomauttaa, että kaukolämpöyhtiöt pyrkivät nykyään hiilineutraaliuteen.
– Jos tavoitteena on siirtyä kohti hiilineutraaliutta, silloin on sama, tuleeko lämpö maalämmöstä vai kaukolämmöstä, joka tuotetaan hiilineutraalisti. Kaukolämmön kustannukset ovat toki korkeammat, ja paineita kustannusten nousuun on.