Arki: Euroopan unionin ruoka-avun jakaminen loppuu pian koko maassa.
Vähävaraisille tarkoitettujen ja Euroopan unionin maksamien ruokakassien jakaminen päättyy maaliskuun lopussa. Muutos on valtakunnallinen.
– Vuodesta 1996 jaetun ruoka-avun oli määrä päättyä jo vuoden 2020 lopussa, mutta koska Unionin ohjelmakausi alkoi vuoden myöhässä, kassien jakoaikaa jatkettiin, kertoo Ruokaviraston ylitarkastaja Sari T. Niemi.
EU-ruokakasseja ovat jakaneet etupäässä pienet toimijat. Esimerkiksi Hurstin Valinnassa ja Myllypuron leipäjonossa Helsingissä ei Euroopan unionin ruokakasseja ole jaettu.
Ruokavirasto suunnittelee, että ruokakassien jaon tilalle otetaan ensi vuoden alkupuolella käyttöön uudet maksukortit, joihin ladataan tietty eurosumma, jolla kortinsaaja voi ostaa ruokatarvikkeita haluamastaan kaupasta.
– Kortin arvoksi on suunniteltu 20 euroa ja se on todennäköisesti ainakin alkuvaiheessa kertakäyttöinen, kertoo ylitarkastaja Minna Talvitie Ruokavirastosta.
Kun tähän saakka jaetut ruokakassit ovat sisältäneet vain elintarvikkeita, tulevilla maksukorteilla voi niiden lisäksi hankkia kaupasta myös esimerkiksi saippuaa, hammastahnaa ja muita hygieniatuotteita. Olutta, tupakkaa ja veikkaustuotteita ei korteilla voi ostaa.
Kortinkäytön yksityiskohdat ovat vielä avoinna ja ne tarkentuvat ensi syksyn aikana.
Talvitien mukaan anonyymit kortit voivat mahdollistaa sen riskin, että asiakkaat myyvät niitä eteenpäin ja ostavat rahoilla esimerkiksi alkoholia.
– Kyllä tämä on meillä tiedostettu, mutta tarkoituksena on taklata nämä riskit ja minimoida väärinkäytökset.
Stadin Safkalla on Helsingissä on yli 60 toimijan ruoka-apuverkosto, mutta niistä vain pieni osa on jakanut EU-ruokakasseja.
– Kaikesta Stadin Safkan kautta jaettavasta ruoka-avusta vain 1,5 prosenttia on ollut näitä nyt loppuvia EU-elintarvikkeita, laskee Stadin Safkan johtaja Anni Heinälä.
– Helsingin ruoka-avun kokonaisuudessa EU-ruoan rooli on ollut pieni.
Seurakunnissa jaettavaa EU-ruoka-apua koordinoi Kirkkopalvelut. EU-kasseja on jaettu eri seurakunnissa hyvin vaihtelevalla tavalla.
– Koko maassa kaikesta ruoka-avusta noin 10 prosenttia on ollut EU-elintarvikkeita. Niiden merkitys on ollut suuri erityisesti pienillä paikkakunnilla, joissa kauppojen hävikkiruokaa ei ole ollut saatavilla kuten esimerkiksi Helsingissä, kertoo Ruoka-apu.fi-palvelun projektipäällikkö Reetta Nick Kirkkopalveluista.
– Kyllä nyt tapahtuva muutos vaikuttaa varmasti monien EU-ruokakasseja saaneiden elämään. Muutoksesta ja sen vaikutuksista tarjolla olevaan apuun tiedotetaan varmasti enemmän kevään ja kesän aikana, Nick arvioi.
– Ilman apua ei kuitenkaan yksikään sitä tarvitseva helsinkiläinen jää jatkossakaan. Kun EU-kassit loppuvat, ne korvataan sitten esimerkiksi kaupoista saatavalla hävikkiruoalla tai avuntarvitsija ohjataan muun avun piiriin.
EU-apua ei Helsingissä ole jaettu pelkästään ruokakassien muodossa, vaan niiden sisältöä on käytetty myös seurakunnissa esimerkiksi aamiaisten ja lounaiden valmistukseen ja tarjoamiseen.
Yksi EU-elintarvikkeita Helsingissä jakanut toimija on ollut Korkeavuorenkadulla sijaitseva vapaakirkollinen Andreaskyrkan-seurakunta.
EU-ruokakasseja on seurakunnassa jaettu seitsemän vuotta. Viime aikoina kassien jakopäivä on ollut torstai – viime keskiviikkona joukko vapaaehtoisia pakkasi elintarvikkeita seuraavan päivän ruokajakelua varten.
– EU-ruokakassin sisältö on vaihdellut tapauskohtaisesti. Esimerkiksi tällä viikolla kassiin laitettiin makaronipusseja ja hernekeittopurkkeja. Loppuosa kassista saadaan sitten kauppojen antamina lahjoituksina, kertoo Andreaskyrkanin pastori Markus Österlund.
Österlundin mukaan Andreaskyrkanin jakamasta ruoka-avusta noin kuudesosa on saatu Euroopan unionilta.
– Nähtäväksi jää, miten korvaamme nyt poistuvan ruoka-avun. Vielä tähän mennessä emme ole saaneet siitä enempää tietoa, Österlund mainitsee.