NL:n 1989 lahjoittamaan patsaan siirto puhuttaa – Asukas: Hakaniemi olisi suomettumisen historian kannalta oikea paikka

Veistos: Maailman rauhan uutta paikkaa tulee harkita, sanoo Anni Sinnemäki. Osa kansalaisista näkee, että patsas pitäisi säilyttää vanhalla paikallaan Helsingin Hakaniemessä.

Helsingin Hakaniemenrannassa on Maailman rauha.

Tarkemmin ilmaisten rannassa sijaitsee Maailman rauha -veistos. Moskova lahjoitti patsaan ystävyydenosoituksena Helsingille vuonna 1989.

Venäjän aloitettua sodan Ukrainassa veistoksen tulevasta paikasta on käyty kiivasta keskustelua. Patsas siirretään syksyllä varastoon Kruunusillat-raitiotien rakentamisen takia. Kaupunkiympäristölautakunnassa on aiemmin ollut ajatuksena, että veistos sijoittuisi remontin jälkeen lähelle nykyistä sijaintia.

Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäen (vihr.) mukaan veistoksen tuleva sijainti voi vielä muuttua.

– Venäjän hyökkäys Ukrainaan on mielestäni muuttanut tilanteen peruuttamattomasti. Oma näkemykseni on, ettei veistosta voida palauttaa Hakaniemenrantaan. Uskon että moni on samaa mieltä kanssani, Sinnemäki kertoo.

– Veistos on vuosien varrella herättänyt paljon perusteltuakin kritiikkiä. Venäjän hyökkäyssodan jälkeen olemme siirtyneet peruuttamattomasti uuteen aikaan jossa tällaista symboliikkaa on pakko arvioida uudelleen.

Sinnemäki kertoo, että Hakaniemen alueelle tulee uudistuksen jälkeen uuttakin taidetta, ja on harkinnan arvoista voisiko osa siitä kommentoida näitä kerrostumia jollain tavoin.

– Kaupungissa historialliset kerrostumat ja niiden säilyttäminen ovat tärkeitä. Tässä tapauksessa kuitenkin patsaan nimi ja sen räikeä ristiriita todellisuuden kanssa tekee tilanteen toiseksi.

– Patsaita on myös mahdollista säilyttää ja tarvittaessa pitää esillä sellaisessa kontekstissa, jossa ne sijoittuvat omaan historialliseen yhteyteensä, mutta eivät ole ikään kuin paraatipaikalla.

Helsingin taidemuseon johtaja Maija Tanninen-Mattila ei ota kantaa veistoksen tulevaan sijaintiin liittyen, mutta tarkastelee kysymystä laajemmin osana julkista taidetta.

– Julkinen taide herättää tunteita. Tässä tilanteessa on hyvin luonnollista, että asiasta keskustellaan, hän sanoo.

Taidemuseo tarkastelee teoksia osana kokoelmaa. Tanninen-Mattila muistuttaa, että kaupunkiympäristössä on historiallisia kerrostumia. Se on myös osa taiteen voimaa.

– Teokset kertovat ajastaan, mutta eri aikoina ne myös avautuvat erilaisina. Aina taideteokset eivät ole muistuttamassa mukavista asioista, vaan ne voivat olla myös kipeitä tai kompleksisia.

– Tottakai kaupunkiympäristö myös muuttuu ja eri aikoina pitää tarkastella, mihin teokset sopivat parhaiten.

Länsiväylän sisarlehti Helsingin Uutiset kysyi asiasta kaupunkilaisten mielipiteitä Hakaniemessä. Helena Salmisen mielestä patsas voisi siirtyä väljemmille vesille. Hakaniemessä se on maisemiin hänen mielestä liian raskas ja dominoiva.

Pertti Saulivaaran mielestä Hakaniemi on veistokselle suomettumisen historian kannalta oikea paikka.

– Tässä se ei mahdu olemaan, mutta sille tulisi löytää lähistöltä jokin sopiva kohta. Parempaa paikkaa en tälle patsaalle Suomesta tiedä.

Kalle Soraisen, 72, mielestä patsaan tulisi jäädä lähelle nykyistä sijaintia. Taide opettaa historiasta.

– Kansakunnalla pitää olla kyky ja rohkeutta katsoa historiaansa silmiin sekä oppia siitä, Sorainen pohtii.

Giulia Sbauchi näkee myös, että vaikka Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, patsas on silti osa Suomen ja Helsingin historiaa. Hänen mielestä sen tulisi jäädä lähialueille.

– On myös tärkeä löytää tapoja keskustella, vaikka emme hyväksy Venäjän toimintaa.

Reetan mukaan on hyvä, että patsas menee varastoon muutamaksi vuodeksi.

– Olemme nähneet, että maailma muuttuu aika nopeasti. Patsaasta ei tarvitse päättää vielä. On myös hyvä olla kriittinen. Kaikkea ei tarvitse palvoa vain, koska siitä on tehty pronssiveistos.

Maailman rauha -patsas

43-vuotias veistos

Moskova antoi patsaan lahjaksi Helsingille vuonna 1989. Veistoksen on tehnyt kuvanveistäjä O.S. Kirjuhin.

Patsas edustaa tyyliltään Neuvostoliiton sosialistista realismia.

Veistoksessa eri mantereiden asukkaat kannattavat rauhanlehvää.

Samankaltaisia patsaita on monissa Neuvostoliiton osana olleissa maissa.

Kiisteltyä patsasta on myös tuhrittu aiemmin ja se on yritetty räjäyttää.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut