Koronaepidemia on lähtenyt uuteen nousuun, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
– Tässä ollaan takapotkun alkuvaiheessa ainakin Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla. Muu Suomi tulee sitten jäljessä.
Takapotku näkyy Mäkijärven mukaan siinä, että esimerkiksi torstaiaamuna Husin sairaaloissa oli 83 koronaa sairastavaa potilasta ja teholla näistä 8, kun pari viikkoa sitten sairaalassa oli 60 ja näistä 4 teholla. Suhtellinen nousu on siis noin kolmanneksen.
Tilanne on Mäkijärven mukaan muuttunut aivan parin viime päivän kuluessa.
– Siellä on varmaan omikron kakkosta, joka on puolitoista kertaa tartuttavampi kuin omikron ykkönen ja todennäköisesti myös sairastuttavampi. Rajoituksethan poistuivat maaliskuun alussa, siitä on nyt pari viikkoa. Kolmas asia on se, että kolmansien rokotusten teho alkaa hiipua. Tiedämme monista tutkimuksista maailmalta, että teho alkaa hiipua kahden kuukauden kohdalla ensin sairastumisiin ja sitten vakaviin sairastumisiin, hän puntaroi käänteen syitä.
Etenkin 20–39-vuotiaiden tartunnat ovat lisääntyneet.
– Tämä on oletettavasti porukkaa, joka on paljon liikenteessä iltaisin ja viikonloppuisin eivätkä todennäköisesti käytä maskia.
Nyt pitäisi käyttäytyä kuten kulkutaudeissa käyttäydytään.
Markku Mäkijärvi, Hus
Mäkijärven mukaan koronasta pitää yhä olla huolissaan.
– Se ei ole vielä ohi ja seuraava aalto on vielä tulossa.
Mäkijärvi toteaa, että Uusimaa on kaiken aikaa kulkenut epidemian etulinjassa eli esimerkiksi kaikki uudet muunnokset ovat tulleet alueelle ensimmäisenä ja epidemiahuiput ovat myös laantuneet ennen muuta Suomea.
Valtakunnallisissakaan tilastoissa koronatilanne ei näytä kovin ruusuiselta, vaikka tartunnoissa ja sairaalahoidon tarpeessa onkin viime päivinä ollut laskua. Kuolleiden määrässä on kuitenkin jyrkkä piikki ja koronapotilaat työllistävät sairaaloita enemmän kuin minkään muun epidemiahuipun aikana.
– Tällaiset luvut pysäyttävät (vaikka ne eivät kuulemma enää ketään kiinnosta!): sairaaloissa eilen 859 potilasta, joilla korona, heistä teholla 42, kuolleita 14 vrk:ssa 351 – kaksi kertaa enemmän kuin Saksassa väkiluvut huomioiden. Vakava tilanne, jota ei pidä vähätellä, kommentoi perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) keskiviikkona Twitterissä.
Esimerkiksi huhtikuussa 2020 sairaalahoidossa oli alle 240 koronapositiivista potilasta.
Viimeksi kuluneen viikon aikana koronaa sairastavia on kuollut 190 ihmistä, kun luku huhtikuun 2020 piikissä oli korkeimmillaan 76.
Vaikka luvut näyttävät karuilta, sairaalahoidon tilanne ei Markku Mäkijärven mukaan ole yhtä paha kuin epidemian alussa. Huhtikuun 2020 puolivälissä Hus-alueen teho-osastoilla oli pahimmillaan 46 koronapotilasta. Tuolloin ei vielä ollut rokotuksia eikä oikein muitakaan hyviä hoitoja.
– Rokotukset tekevät sen, että todennäköisesti emme enää näe tehopotilaiden merkittävää kasvua, josta voisi sanoa, että terveydenhuollon kantokyky ylittyy. Mutta me näemme näitä muita eli vuodeosastoille tulevia potilaita.
Toisaalta perusterveydenhuollon puolella voidaan Mäkijärven mukaan nytkin perustellusti sanoa, että kantokyky on uhattuna, sillä potilaita on 80 ja luku "tukevassa nousussa".
Sairaaloissa tilannetta heikentää se, että koronan ohella tapahtuu paljon muutakin: Husissa on krooninen 20 prosentin vajaus henkilökunnasta, henkilöstö on kahden koronavuoden jäljiltä hyvin väsynyttä, ilmassa on hoitajalakon uhka ja Suomeen yhä enemmän Ukrainasta pakolaisia, joilla voi olla tarvetta terveydenhuollon palveluille.
– Meillä on monikriisitilanne. Se, että korona killuu noinkin ylhäällä, on äärimmäisen huono juttu. Valitettavasti se on tukevana "sokerina pohjalla", Markku Mäkijärvi kommentoi.
Uusia rajoituksia ei ole näköpiirissä, sanoi ministeri Lindén torstaina STT:lle .
Rajoitusten sijaan Lindén vetoaa ihmisten omaan toimintaan. Hän uskoo, että voimakas tietoisuus siitä, että epidemiaa yhä on paljon, vaikuttaa käyttäytymiseen.
– Tämä on matematiikkaa: niin kauan kuin on kontakteja, tartunnat leviävät ottaen huomioon, että on niitä, joihin se voi tarttua, Lindén sanoo jutussa.
Kansalaisten omaa vastuuta korostaa myös Markku Mäkijärvi.
– Jos halutaan, että rajoituksia ei tule, nyt pitäisi käyttäytyä kuten kulkutaudeissa käyttäydytään.
Muut toimet ovat jo tutut maskin käyttö, etäisyyksien pitäminen ja käsihygienia sekä isojen kokoontumisten välttely.
– Se on tylsää ja tuntuu, että eikö elämä koskaan palaa normaaliksi, mutta ei ainakaan vielä. Valitettavasti.
Mäkijärvi muistuttaa, että koronavarotoimet torjuvat myös muita tauteja kuten norovirusta, jota parhaillaan on pääkaupunkiseudulla epidemiaksi asti.
