Koti: Lähes joka kymmenes omakoti- tai paritalo rakennetaan Espooseen.
Espoossa on viime vuosina rakennettu yhä enemmän omakoti- ja paritaloja.
Viime vuonna Espoossa haettiin ennätysmäärä, 750 rakennuslupaa omakoti- ja paritaloille. Määrä on suurin sitten vuoden 2005, jolloin lupia haettiin 780 kappaletta.
Kasvua edellisvuoteen oli 29 prosenttia.
Osin iso nousu selittyy vuoden 2019 notkahduksella lupamäärissä. Toinen selitys on pandemia.
– Espoossa näkyy selvästi koronan aiheuttama nopea nousu rakennusluvissa. Kappalemääräisesti nousu on aikamoinen, sanoo pientalorakentajia edustavan Pientaloteollisuus PTT ry:n johtaja Kimmo Rautiainen.
Rakennuslupatilastoihin perehtynyt Rautiainen kertoo, että vielä 2000-luvun alkupuolella omakoti- ja paritalojen kolmen kärki Espoo, Oulu ja Vantaa olivat melko tasoissa, mutta vuodesta 2015 Espoo on kasvattanut eroa.
Näköpiirissä ei ole hiljentymistä.”
Mikko Lempinen, YIT
Alhaisimmillaan pientalojen rakentaminen oli Espoossa vuosina 2009 (377 lupaa) ja 2013 (405 lupaa). Sen jälkeen määrä on noussut.
– 2010-luku oli kaupungistumisen aikaa ja Espoon osuus on kasvanut tasaisesti. Nyt lähes joka kymmenes Suomen omakoti- tai paritalo rakennetaan Espooseen, Rautiainen sanoo.
Espoon ennätyksellinen koronanousu ei näy yhtä selvästi naapurikaupungeissa ja kunnissa. Vantaalla ja Helsingissä kasvu on ollut maltillisempaa, samoin Kirkkonummella.
– Kirkkonummella lupamäärät ovat nousseet, mutta isoa koronanousua ei ole nähtävissä. Rakennuslupien perusteella ei voi siis sanoa, että omakotitalorakentajat siirtyisivät Espoossa Kirkkonummelle, Rautiainen sanoo.
Rautiainen uskoo, että Espooseen rakennettaisiin pientaloja nykyistä enemmän, jos niille vain riittäisi tontteja.
– Tonttipula rajoittaa rakentamista koko pk-seudulla. Espoossa on kuitenkin pystytty tarjoamaan edes jonkin verran enemmän pientalotontteja kuin Vantaalla. Espooseenkin pitäisi kuitenkin kaavoittaa pientalotontteja enemmän, Rautiainen sanoo.
Kiinnostus pientaloasumiseen on huomattu myös rakennuskonserni YIT:ssä. Kerrostaloista tuttu yhtiö on tehnyt myös pientaloja pitkään. Espoossa YIT:llä on tällä hetkellä isoja pientalohankkeita Kallvikissa, Tillinmäessä, Espoonkartanossa, Nupurissa ja Järvenperässä. Kaikki kohteet ovat pientaloalueita, joille tulee 5–10 taloyhtiötä, pääosin rivitaloja.
– Kysyntä on selvästi lisääntynyt ja aloitusten määrä on Espoossa noussut, vahvistaa YIT:n Uusimaan ja Hämeen yksikönjohtaja Mikko Lempinen.
Kysynnän kasvu näkyy YIT:llä muun muassa niin, että asuntoja varataan jo ennakkomarkkinointivaiheessa, kun aiemmin talojen myynti lähti kunnolla liikkeelle vasta siinä vaiheessa, kun talot olivat rakenteilla tai jo valmiita.
Lempinenkin tunnistaa pandemian vaikutuksen taustalla. Hän uskoo kuitenkin, että kasvutrendi jatkuu.
– Näköpiirissä ei ole hiljentymistä. Osa haluaa toki edelleen kerrostaloihin, mutta osa haluaa enemmän tilaa. Esimerkiksi 1-tasoisissa rivitaloissa myymme käytännössä niukkuutta, ne menevät päältä ensimmäisinä, Lempinen kertoo.
Myös Lempinen sanoo, että pientalotonttien etsiminen käy pk-seudulla salapoliisityöstä. – Espoossa tilanne on kuitenkin otollisempi kuin Vantaalla tai Helsingissä.
Tontit viedään käsistä, kuvaa tilannetta Kiinteistömaailma Tapiola-Westendin toinen yrittäjä Antti Haataja.
– Meillä on rekisterissä paljon asiakkaita, jotka ovat pyytäneet ilmoittamaan jo ennakkoon jos on tulossa tontteja myyntiin. Hyvät tontit ovat erittäin kysyttyjä. Juuri hiljattainkin yhdestä hyvän sijainnin tontista tuli useampi tarjous heti ensimmäisenä markkinointipäivänä, Haataja kertoo.
Hänen mukaansa tontit kiinnostavat niin yksityisiä kuin rakennusliikkeitä. Lisäksi uudemmille pientaloille on varsin laajasti kysyntää, ja erityisesti halutuilla alueilla myös vahnempien omakotitalojen ja rivitalohuoneistojen kauppa käy yhä vilkkaana.