Sote- ja pelastuspalveluiden historiallisen suuri siirto kunnilta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle vuoden 2023 alussa on edelleen osin avoin kysymys.
Valmistelujohtaja Eliisa Anttila Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta kertoo, että mikäli valtio ei myönnä riittävää rahoitusta hyvinvointialueen ICT-toiminnoille, joudutaan osaa sote-palveluista todennäköisesti pyörittämään nykyisten rakenteiden pohjalta.
Se tarkoittaisi, että järjestämisvastuu palveluista olisi hyvinvointialueella, mutta palveluiden siirto tehtäisiin vaiheittain.
– Tämä vaatisi nykyisen (sote-)lainsäädännön muutosta. Ministeriöiden ratkaistavana on lainsäädäntö, Anttila sanoo Etelä-Suomen Median lehdille.
Erikoiselta kuulostava pattitilanne johtuu siitä, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta puuttuu kymmeniä miljoonia euroja tärkeistä ICT-rahoista. Tämän vuoden osalta vaje on 38,5 miljoonaa.
Rahan puute on ollut tiedossa viime vuodesta asti, ja Anttilan mukaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön kanssa on käyty jatkuvaa keskustelua vajeen paikkaamiseksi.
Vajetta on ollut muutamilla muillakin isoilla hyvinvointialueilla, kuten Pirkanmaalla, Vantaa-Keravalla ja Kanta-Hämeessä.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) lupasi tammikuussa aluevaalitaistelun yhteydessä, että hyvinvointialueet saavat tarvitsemansa rahat valtion lisäbudjeteista.
Ensimmäinen lisäbudjetti hyväksyttiin eduskunnassa 11. maaliskuuta. Anttilan mukaan Länsi-Uudenmaan lisärahoituksen osuudeksi esitettiin noin 22 miljoonaa.
Lisärahan turvin muutostöitä on voitu jatkaa, mutta jatko on avoin. Rahan niukkuuden lisäksi tarvetta on alan osaajille.
– Kriittistä ICT-muutostöissä on myös alan asiantuntijoiden riittävyys sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen asiantuntijoiden mahdollisuudet osallistua järjestelmien muutostöihin ja rakentamiseen, Anttila huomauttaa.
Rahan suhteen hyvinvointialueet ovat tiukassa valtion ohjauksessa, sillä niillä ei ole omia verotuloja, vaan kaikki rahoitus tulee valtiolta.
Uutena uhkana on noussut esiin hyvinvointialueiden rahoitusvajeen repeäminen vuonna 2023.
VM:n lisätalousarviosta käy ilmi, että hyvinvointialueiden tämän vuoden rahoitusvajetta paikatakseen VM siirsi ensi vuodelle osoitettua muutosrahoitusta tälle vuodelle 96 miljoonaa euroa.
Valtaosan lisäbudjetista VM rahoitti kuitenkin lainalla. Lisärahaa meni muun muassa koronakuluihin, hyvinvointialueiden muutoskustannuksiin sekä aluevaltuustoihin nousseille puolueryhmille maksettaviin korvauksiin.
Nyt haettavalla ICT-rahoituksella ei rakenneta vielä varsinaisia sote-palveluiden vaatimia asiakastietojärjestelmiä, vaan miljoonat tarvitaan hallintopuolen järjestelmiin.
Varsinaisia sote-palveluita on Länsi-Uudellamaalla määrä pyörittää vanhojen, jo olemassa olevien järjestelmien avulla. Niiden uudistamista on kaavailtu tehtäväksi myöhemmin. Länsiväylä-lehti kertoi alustavista rahatarpeista marraskuussa 2021.