Espoolaiset aktivistimummot kannustavat energiakapinaan – "Tuntuu väärältä rahoittaa Venäjän hirveää sotaa"

Espoolaiset aktivistimummot Seija Kurunmäki ja Helena Kääriäinen kannustavat kaikkia vähentämään energian kulutusta.

Sekä Kurunmäki että Kääriäinen ovat Aktivistimummot-liikkeen perustajajäseniä. Liike sai alkunsa, kun aktiiviset mummot halusivat hillitä ilmastonmuutosta. Nyt motivaattorina on Ukrainan sota.

– Tuntuu väärältä rahoittaa Venäjän hirveää sotaa ostamalla Venäjältä tulevaa energiaa, kun voimme aika pienin teoin vähentää kulutustamme, Kurunmäki sanoo.

Helena Kääriäisen mielestä tehokkaita keinoja energiankulutuksen vähentämiseksi ovat autoilun vähentäminen ja asuntojen lämpötilan laskeminen 1–2 asteella.

Kevät on taloyhtiöissä yhtiökokousten aikaa, joten energian säästömahdollisuudet kannattaa aktivistimummojen mielestä nostaa näissä esille.

 Jos jokainen suomalainen säästää vähän, siitä tulee paljon.

Kääriäinen itse käyttää pääkaupunkiseudulla liikkuessaan aina joukkoliikennettä, mutta 80 kilometrin mökkimatka taittuu autolla.

– Vapaasta autoedusta pitäisi luopua. Se pakottaisi ihmiset harkitsemaan autoiluaan tarkemmin. Paljon polttoainetta kuluttaville ökyveneille pitäisi laittaa iso käyttövero, hän ehdottaa.

1970-luvun energiakriisin aikaan yleinen kattonopeus asetettiin 80 kilometriin tunnissa. Aktivistimummojen mielestä nopeusrajoitusten alentamiseen pitäisi turvautua nytkin. Vauhdin pudottaminen 120 kilometristä 100 kilometriin tunnissa leikkaa polttoaineen kulutusta 12 prosentilla.

– Jos jokainen 5,5 miljoonasta suomalaisesta säästää vähän, siitä tulee valtavan paljon, Helena Kääriäinen painottaa.

Useimpien espoolaisten elintaso on niin hyvä, että siitä voi tinkiä.

– Onko pakko käydä kerran vuodessa Thaimaassa? Eikö ulkomaanmatka kerran viidessä vuodessa riittäisi? Ainakin itselläni on vielä paljon nähtävää kotimaassakin.

Helena Kääriäinen ei ole ryhtynyt kasvissyöjäksi, mutta esimerkiksi brasilialaisen lihan tuomisen Eurooppaan hän kieltäisi.

– Lapsuudenkodissani meitä sisaruksia oli viisi. Kun aterialla oli lihapyöryköitä, jokainen sai ottaa kaksi. Lisäksi oli perunoita ja ruskeaa kastiketta. Miksi nykyään lautasella pitää olla 12 lihapyörykän keko?

Omissa ruokakuluissaan Kääriäinen säästää säilömällä kesämökin puutarhan tuottamia omenoita ja mustaherukoita. Lisäksi hän sienestää ahkerasti.

Vihreän siirtymän toteuttamisesta tuli Seija Kurunmäen mielestä Ukrainan sodan vuoksi entistä kiireisempi asia.

– Vaikka isoja päätöksiä tehdään valtakunnallisesti, voidaan myös kotitalouksissa tehdä paljon, Kurunmäki painottaa.

– Esimerkiksi huoneiston lämpötilan alentaminen yhdellä asteella tarkoittaa 5 prosentin säästöä lämmityskuluissa. Julkisissa tiloissa lämpötilaa voi laskea reippaammin.

Ahkeran lentämisen ja sähkösaunan lämmittämisen vähentämiseksi Kurunmäen neuvo on yksinkertainen: Harvoin ja hartaasti.

Kurunmäki kirjaa ja tarkkailee omaa energiankulutustaan. Hän asuu paritalossa puolison kanssa. Nyt talo toimii myös lähellä asuvien kolmen lapsen ja viiden lapsenlapsen mummolana ja helpottaa heidän elämäänsä ja vähentää liikkumistarvetta.

– Ruokaihmisenä en halua säästää ruoasta. Maksan mieluusti laadukkaasta kotimaisesta ruoasta, jonka ketjun tiedän vastuulliseksi. Samalla haluan luonnostaan minimoida hävikin. Minusta on todella tärkeää, että huoltovarmuus maassamme säilyy.

Omiin kaappeihin ja kellarikomeroihin kannattaa kurkistaa ennen kuin ostaa mitään uutta. Tarpeellisia tavaroita, kuten leluja ja urheiluvälineitä saa myös kirpputoreilta.

– Emme ole itse, emmekä odota muilta puritaanisuutta. Etsin ja välitän tietoa kertomalla rehellisesti, että vaikka ei ole aina täydellinen, on tärkeää pyrkiä systemaattisesti pienentämään hiilijalanjälkeä, Kurunmäki toteaa.