Suomalaiset tutkijat eivät innostu presidentti Sauli Niinistön ajatuksesta järjestää kansanäänestys Nato-jäsenyydestä. Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen tutkijatohtori Johanna Vuorelma sanoo Ilta-Sanomille, että asiassa on potentiaalinen informaatiovaikuttamisen uhka.
– Venäjän intresseissä on saada yleinen mielipide Suomessa hyvin vahvasti Nato-vastaiseksi, Vuorelma sanoo Ilta-Sanomien haastattelussa.
– Kansanäänestystä on käytetty Suomen historiassa vain kaksi kertaa. Tällainen väline, joka on niin harvoin käytössä, lisää entisestään riskiä sille, että siitä voisi syntyä aika hulina. Olemme äänestäneet edustajat eduskuntaan miettimään tämän tyyppisiä vaikeita kysymyksiä. Uskon, että kansanedustajilla on paremmat valmiudet selviytyä informaatiovaikuttamisesta, hän jatkaa.
Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo on samoilla linjoilla.
– Laajapohjainen tuki eduskunnassa on olennaisesti tärkeämpi asia kuin joku virallinen mielipidemittaus. Jos mielipidemittaukset tehdään niin, että meillä on 1 000–1 500 haastatellun edustava näyte Suomen aikuisväestöstä, niin siinä virhemarginaali on plus miinus kaksi prosenttiyksikköä, Paloheimo sanoo.