Politiikka: Jyrki Katainen arvioi, että pakkovallalla ja pelkillä petrokemian tuotteilla Venäjän talous romahtaisi ilman sotaakin.
Entinen pääministeri ja komissaari Jyrki Katainen, 50, harppoo keveästi Sitran portaikossa haastattelutilaan. Vartaloa myötäilevä puku puhuu puolestaan.
Sitran yliasiamies ei ole rapistunut herrakerhossa. Juoksemista pitää mahtua kalenteriin aivan kuten hänen kokoomuskaverillaan, Alexander Stubbilla, josta tuli pääministeri Kataisen jälkeen.
Kataisella on kolme vuotta jäljellä Sitran määräaikaista pestiä. Tulevaisuuden ennakointia arvioiva Sitra sopii pääministereille. Onhan Sitrassa aiemmin vaikuttanut toinen ex-pääministeri, Venäjän oligarkkiyhteyksistään tunnettu Esko Aho (kesk.).
Kutsumuspoliitikoksi jo nuorena itsensä tuntenut Katainen on parhaimmillaan sidosryhmätyössä. Hän välttelee ristiriitoja ja suhtautuu toisinajattelijoihin kunnioituksella.
Miten eurooppalaista identiteettiä korostava Katainen näkee eristyksiin joutuneen Venäjän?
Venäjän kansaa hän kuvaa kauniisti luovaksi, vaikka maa moukaroi julmasti veljeskansaansa. Katainen erottelee kansan ja pahan hallinnon samaan tapaan kuin hiljakkoin Arnold Schwarzenegger sodanvastaisissa someviesteissään.
– Venäläisissä on paljon osaamista ja luovuutta, vaikka venäläiset eivät pysty hyödyntämään lahjojaan hallinnon ankaran kurin alla. Venäjän talous ei kehity pelkoon ja kontrolliin perustuvassa johtamismallissa. Pelkillä petrokemian tuotteilla Venäjä taantuu ”konkurssikypsäksi” jo ilman sotaakin, arvelee Katainen.
Vapautta Katainen pitää tärkeimpänä johtamisen ja talouskasvun välineenä. Vapaan maailman kaipuu vetää maahanmuuttajia Eurooppaan ja Venäjää uhkaa aivovuoto. Venäjä on Kataisen tulkinnan mukaan historiallisen auktoriteettiperinteensä vanki, vaikka osa kansalaisista tuntee kollektiivista häpeää pakkovaltaa kohtaan.
– Historiallisen käskytyshallinnon purkaminen on tuskastuttavan hidas tapahtumaketju. Venäjän integrointi länsimaihin on hankalaa. Sota ja yksipuolinen talous ovat viemässä Venäjää suuriin vaikeuksiin. Kriisissä on Venäjälläkin mahdollisuus uusitua eikä peliä ei ole pelattu vielä loppuun.
Kokoomukselaisena Kataisella on ollut jo vuosia selkeä Nato-kanta. Tasapainottelua idän ja lännen välissä hän sanoo tietyn aikakauden välitilaksi ja selviytymiskeinoksi.
– Miksi emme voisi kuulua puolustusyhteisöön, jossa lähes kaikki EU-maat ovat. Kannustin Natoon jo linjapuheessani 2003 vastoin valtavirtojen ajattelua. Mihin porukkaan haluamme kuulua? Selittämisen taakka on niillä, jotka vastustavat Natoa.
Yliasiamiehellä ei ole mitään hinkua politiikan pelikentille, jossa joutuu tahtomattaan riitojen kohteeksi. EU:n komissioajoilta hän jäi kaipaamaan tietoja, joita komissaari sai sen aikaisissa tehtävissään EU:n valtion päämiehiltä. Katainen vertaa Bryssellistä tehtyjä työmatkoja EU-maihin Helsingistä tehtäviin maakuntamatkoihin.
– Tunsin tuohon aikaan lähes kaikki Euroopan valtioiden johtajat. Arkityöskentelyssä en edes aina tiennyt, minkä maan passit olivat työtovereillani. EU:ssa työskentelyssä ei juuri huomaa maiden välisiä rajoja. EU:n sisällä reissatessa en kokenut käyväni ulkomailla.
Henkilökohtaisessa missiossaan Katainen välttelee käpertymistä. Kuplautuminen aiheuttaa ongelmia sekä valtiollisessa että yksilöllisessä mittakaavassa.
– Ihmisenäkin haluaisin kasvaa siten, että asioimalla suomalaisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa näkemyksellisyyteni voisi laajentua.
Asiantuntija: Suomen Nato-jäsenyyteen kestää vähintään puoli vuotta